Muis­to­kir­joi­tus: Ar­vos­tet­tu iho­tau­ti­lää­kä­ri ja ih­mis­mie­les­tä kiin­nos­tu­nut psy­ko­ana­lyy­tik­ko Arto Lahti 1950–2024

Arto Lahti 1950–2024.
Arto Lahti 1950–2024.
Kuolleita

Arto Lahti. Arto Ensio Lahti kuoli Oulussa pitkällisen sairauden uuvuttamana 18. kesäkuuta 2024. Hän syntyi Helsingissä 21. marraskuuta 1950.

Koulun hän kävi Mikkelissä kirjoittaen ylioppilaaksi vuonna 1969. Hän opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1974, siirtyi sen jälkeen Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautiklinikkaan valmistuen iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäriksi vuonna 1981.

Erikoistumisensa aikana hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi ihoallergologian alalta vuonna 1980, toimi apulaisopettajana Oulun yliopistossa vuosina 1982–2001 ja professorina 2001–2003.

Vuosien 1983–1985 aikana Arto Lahti vieraili tutkijana Kalifornian yliopistossa, San Franciscossa. Palattuaan Suomeen hän aloitti opinnot Suomen psykoanalyyttisessä yhdistyksessä vuonna 1988 ja valmistui psykoanalyytikoksi (IPA) vuonna 2003.

Hän toimi kouluttajana Psykoterapiakeskus Monasterissa ja oli säätiön hallituksen jäsen yhdeksän vuoden ajan. Hän toimi myös yksityisdermatologina ja Mehiläisen vastaavana lääkärinä.

Hän perehtyi ammatinharjoittamisen eettisiin kysymyksiin toimiessaan pitkään Lääkäriliiton luottamuslääkärinä. Hän toimi myös Medici Practisi ry:n hallituksessa talouden hoitajana.

Arto Lahti oli sekä arvostettu ihotautilääkäri että empaattinen ja syvällisesti ajatteleva psykoanalyytikko. Hän oli luonteeltaan työhönsä paneutuva, utelias ja sinnikäs tutkija. Potilailleen ja työtovereilleen hän oli läsnä oleva, helposti lähestyttävä ja toista arvostava.

Perhe oli Arto Lahdelle hyvin merkityksellinen. Liisa ja lapset Elina ja Tuomas perheineen jäivät syvästi kaipaamaan rakasta puolisoa, isää ja ukkia.

Lappi oli syntynyt Arto Lahdelle vaellusretkien myötä myös läheiseksi. Hän rakensikin puolisonsa kanssa Vaskojoelle kesämökin, Tievapirtin. Sen vierelle Arto rakensi parin ystävänsä kanssa kookkaan näkötornin luonnonkivistä.

Jylhänkaunis rakennelma piti sisällään muun muassa pirtin piiseineen. Kivitornin rakennusprojektissa näyttäytyi Arto Lahden huumorintaju ja leikkisyys yhdistyneenä pitkäjänteisyyteen: hulvattoman idean rakentaminen vaati raakaa lihastyötä ja suunnittelua monen vuoden ajan.

Arto Lahden perusteellisuudesta kertoi myös, että hän kuljetti itse leppäpuut ystävänsä tilalta Kylmälän kylästä Inarin Vaskojoelle savusaunan lämmitystä varten.

Tämän vuoden keväällä Arto Lahti sai nähdä Lapin heräävän kesän vielä kerran. Yhteys luontoon merkitsi hänelle paljon.

Arto Lahden kiinnostus henkistä kasvua kohtaan näkyi paitsi hakeutumisena omaan psykoanalyysiin myös pitkäaikaisena toimintana Vapaamuurareissa. Näkymätön maailma, myös osana ihmismieltä oli hänen mielenkiintonsa kohde loppuun asti.

Arto Lahti oli monipuolisesti ja pitkäjänteisesti innostunut asioista. Tämä näkyi myös harrastuksissa. Hän oli radioamatööri, paistinkääntäjä ja perehtynyt juustoihin ja viineihin.  Myös kirjallisuus, taiteet ja musiikki kiehtoivat häntä. Fagotti kuului hänen suosikkisoittimiinsa.

Kirjoittajat ovat Arto Lahden työtovereita.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä