Oululaiset rakennusmestarit päättivät Veteraanikerhon nimissä kirjoittaa muistojaan Oulun seudun rakentamisesta sodanjälkeisestä ajasta 1990-luvulle, kuka mistäkin ja miltäkin ajalta. Lähetin kirjeen ammattiveli Kalle Päätalolle, voisiko hän muistella kirjaamme Taivalkosken aikoja rakennustarkastajana.
Kalle vastasi: ”Olen niin huonossa kunnossa, etten jaksa alkaa mitään uutta kirjoittamaan, mutta ota kirjastani Muuttunut selkonen kertomus Taivalkosken koulutarkastuksesta, jos se sinulle kelpaa.” Kelpasihan se.
Niin painettiin kirja Veteraanimestarit veistelevät, jossa 25 mestaria muistelee kättensä jälkiä.
Lähetimme kirjan Taivalkoskelle Päätalo-seuralle. Kirja otettiin Mölläri mestari -kilpailuun, ja sillä tuli dokumenttisarjan voitto. Saimme kutsun kunniakirjan vastaanottamiseen heinäkuun 6. päivä 2000.
Menimme Taivalkoskelle ja tapasimme Kalle Päätalon. Kalle onnitteli meitä ja kertoi mielipiteenään, että nämä ovat varmaan viimeiset Päätalopäivät hänen osaltaan, oli nytkin lähtemässä Tampereelle sydämentahdistajan vaihtoon. Tilaisuus päättyi, hyvästelimme Päätalon toivottaen hyvää vointia.
Saman vuoden marraskuun 20. päivä tuli suruviesti Kalle Päätalon poismenosta.
Nyt näkövammaisena eläkeläisenä olen kuunnellut Päätalon kirjoja äänitettynä 18 kappaletta.