Keijo Rajaniemi viheltelee iloisesti ja suomen sanat sekoittuvat ruotsin kieleen.
– Se on yksi muistisairauden oireista, ruotsin kieli kumpuaa lapsuudesta. Keijo oli 4-vuotiaaksi saakka täysin ruotsinkielinen, selventää vaimo Raija Rajaniemi.
Ensin puheet alkoivat olla sekavia ja loogisen keskustelun käyminen alkoi takkuilla.
Keijo muisteli paljon vanhoja asioita, mutta lähimuisti pätki.
– Ennen hän oli sosiaalinen, mutta nyt hän vetäytyi vieraiden tullessa omiin oloihinsa, eikä enää vastannut kysyttäessä, Raija muistelee.
Kolme muistitestiä tehtiin puolen vuoden välein, jonka perusteella lähetettiin magneettikuvauksiin ja vihdoin geriatrille.
– Magneettikuvien perusteella lääkäri vahvisti epäilyn: etenevä muistisairaus, Alzheimer. Ensimmäisenä ajatuksena oli pelko tulevasta, mitä nyt tehdään? Seuraavaksi marssimme suoraan Oulun Seudun Muistiyhdistykselle tuen tarpeessa.
Helpottava lausunto
Päivittäinen lääkitys teki käytökselle ja muistille ihmeitä.
Geriatri ohjeisti seuraamaan paidan napituksen onnistumista, ennen lääkitystä se haparoi.
– Yhtäkkiä napitus onnistui erinomaisesti ja nyt voisi napittaa vaikka kaikkien muidenkin paidat, Raija naurahtaa.
Vieressä istuva Keijo on yhtä kiitollinen:
– Kuin valot olisivat räpsähtäneet päälle. Tunsin oloni paljon virkeämmäksi, lääkityksellä on valtava voima. Pystyin olemaan arjessa jälleen kunnolla mukana.
Geriatrin mukaan lääkityksen voimalla menee neljäkin vuotta hyvin sairauden kanssa.
– Se oli helpottava lausunto, että tässähän pärjätään! Se kannusti ja loi positiivista uskoa tulevaan, Raija kuvaa.
Aivojumppaa arkiaskareilla
Lääkityksen johdosta uudet tuttavuudet eivät juuri edes huomaa Keijon sairastavan.
Hän osallistuu aktiivisesti keskusteluun ja muistelee yksityiskohtaisesti menneitä.
Läheisille sairaus näyttäytyy arjen toimissa ja yksin Keijo ei enää pärjää.
– Saatamme katsoa televisiota, mutta Keijo katseleekin eri ohjelmaa. Hän ei jaksa enää kiinnostua asioista kuten ennen ja keskustelu on sekavaa, Raija kertoo.
Ajokortin Keijo saa toistaiseksi pitää, tarkastuksia on vuoden välein.
– Hän on erinomainen kuski, ei ole mitään valittamista. Haluan tukea ja antaa vastuuta Keijolle arkitoimissa, se on hyvää aivojumppaa ja tukee muistia.
Oulun Seudun Muistiyhdistyksen toiminnassa he käyvät useana päivänä viikossa.
– Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää ja auttaa jaksamaan sairauden kanssa elämisessä. Omaisia ei jätetä sivuun, vaan toiminnasta saa yhtälailla voimaa niin sairastava kuin omainen. Myös omaisia tulee hoitaa, Raija muistuttaa.
Huumori kantaa
Iloa arkeen pariskunta saa lapsistaan, lapsenlapsista, kulttuurielämyksistä, luonnosta ja Jazzi-koirasta.
Huumori ja ymmärrys ovat avainsanoja sairauden tuomien haasteiden selvittämisessä.
Mitä etenevän muistisairauden kanssa elävät haluaisivat sanoa muille samaa kokeville?
– Joskus tämä voi olla hauskaakin! Pitää ottaa positiivisesti ja lähteä mukaan toimintaan vielä kun voi. Muistisairautta ei saa hävetä, vaan se tulee kohdata, Raija pohtii.
Keijo täydentää vaimonsa puheita:
– Pitää muistaa elää sitä päivää, mikä on menossa. Ei kannata hakea mörköjä ja surua kauempaa. Sairaus on etenevä, mutta kukaan ei sanele sen vauhtia.
Muistiviikko kannustaa tekoihin
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Muistiviikkoa.
– Muistiviikon teemana on haastaa ihmiset tekemään muistiystävällisiä tekoja. Niitä voi olla vapaahetken tarjoaminen omaishoitajalle, käynti hoitokodissa ulkoiluseurana tai muistiystävällisen kielen käyttäminen. Eli emme käytä enää dementikko-sanaa, kertoo Oulun Seudun Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Paula Ylikulju.
Muistiliiton mukaan Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä.
Muistisairauksiin sairastuu 40 suomalaista päivässä, eli vuosittain noin 14 500 henkilöä. Määrä tulee lisääntymään väestön ikääntyessä.
– Haluan sanoa sairastuneelle ja hänen läheiselleen, että älä jää yksin! Tule mukaan toimintaan, hae tietoa ja tukea. Vertaistuen avulla saa voimia arkeen. Voit nähdä ja kokea, että sairauden kanssa et ole yksin, Ylikulju painottaa.
Tukea ja apua
Oulun Seudun Muistiyhdistys täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Yhdistyksen tehtävänä on antaa tietoa ja tukea muistisairaille ja omaisille sairauden eri vaiheissa sekä tarjota toimintaa.
– Myös muistiperheiden asioiden ajaminen ja puolesta puhuminen on Muistiyhdistyksen tehtävä, Ylikulju kuvaa.
Oulun Seudun Muistiyhdistykseen kuuluu noin 900 jäsentä. Jäsenet ovat sairastuneita, omaisia, ammattihenkilöitä tai muuten asiasta kiinnostuneita.
Muistiviikon yhteydessä Oulun Seudun Muistiyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia.
Esimerkiksi lauantaina järjestetään koko perheen Muistisuunnistus kello 12–14. Muistimessuja järjestetään vielä tänään torstaina kello 13 Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa ja sunnuntaina kello 10 Oulun Tuomiokirkossa.