Runsaat 31 vuotta sitten presidentit Ronald Reagan ja Mihail Gorbatshov allekirjoittivat sopimuksen, jolla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sitoutuivat poistamaan maalle sijoitetut keskimatkan ohjukset, Yhdysvallat Länsi-Euroopasta, Neuvostoliitto omalta alueeltaan.
Noista joukkotuhoaseista käytiin Suomeen ulottunut pitkä kamppailu, joka koetteli tosissaan Naton yhtenäisyyttä.
Suomenkin kaduilla marssittiin Naton euro-ohjuksia vastaan, innokkaimmat jopa työaikana. Rauhanmarssijoille ei tullut mieleen vastustaa myös keskimatkan ohjusten varustelukierteen aloittaneita Neuvostoliiton SS20-ohjuksia. Professori Kari Enqvist sanoi äsken Ylen radiokolumnissaan, että rauhanmarsseihin osallistui Suomessa väestömäärään nähden suhteellisesti lähes kolmesti enemmän ihmisiä kuin niissä Nato-maissa, joihin aseita sijoitettiin.
Keskimatkan ohjukset uhkaavat nyt palata maailmanpolitiikkaan. Yhdysvallat antoi äsken Venäjälle sopimuksen mukaiset 60 päivää, joiden aikana se edellyttää Venäjän palaavan noudattamaan niin kutsuttua INF-sopimusta. Jos näin ei käy, Yhdysvallat uhkaa irrottautua siitä puoli vuotta myöhemmin.
Nato linjasi viime ulkoministerikokouksessaan, että Venäjän käyttöön ottama ohjusjärjestelmä 9M729 rikkoo INF-sopimusta.
Venäjä tietysti kiistää rikkomussyytöksen, joka ei ole sinänsä uusi. Uutta on se, että presidentti Donald Trumpin hallinto heiluttelee ilmassa uhkausta livetä sopimuksesta Venäjän toiminnan vuoksi.
Venäjä taas väittää, että Yhdysvallat rikkoo sopimusta Itä-Euroopassa olevalla ohjustentorjuntajärjestelmällä, joka voi ampua myös keskimatkan ohjuksia.
INF:n kaatuminen nostaisi ydinsodan uhkan pöydälle vakavammin kuin kertaakaan sitten edellisen kylmän sodan.
Se taas voisi johtaa dominoreaktioon. Strategisten ohjusten vähentämistä koskeva Start-sopimus tulee katkolle vuonna 2021. Sen jälkeen Yhdysvaltain ja Venäjän uudelle ydinasevarustelukierteelle ei olisi enää mitään pidäkkeitä.
Trumpin uhkaus soittaa hätäkelloja myös Yhdysvalloissa. INF-sopimusta neuvotellut ex-ulkoministeri George Shultz ja useat veteraanisenaattorit varoittavat romuttamasta sitä. Samaa on sanonut Gorbatshov.
Euroopan Nato-maat olivat ulkoministerikokouksessa Yhdysvaltain takana, mutta yhtenäisyys joutuu varmasti koetukselle, jos tilanne kiristyy niin, että Yhdysvallat haluaisi tuoda keskimatkan ohjuksia taas Eurooppaan.
1970-luvun lopulla Eurooppaan tuodut amerikkalaiset risteily- ja Pershing 2 -ohjukset nostattivat vastarintaa etenkin Länsi-Saksassa. Neuvostoliitto hajotti taitavalla propagandallaan Naton rintamaa ja käytti hyväkseen lännen naiivia rauhanliikettä.
Presidentti Vladimir Putin sanoi Trumpin uhkauksen jälkeen, että Venäjä vastaa samalla mitalla eli ottaa käyttöön omia keskimatkan ohjuksia. On tulkintakysymys, onko sillä niitä arsenaalissaan jo nyt. Venäjän mukaan 9M729-ohjusten kantomatka on alle 500, mutta Yhdysvaltain mukaan yli 500 kilometriä.
Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov yllätti äsken Paasikivi-seurassa sanomalla, ettei Venäjällä ole varaa lähteä uuteen asevarustelukierteeseen ja että se tarvitsee varoja sisäisiin uudistuksiinsa. Näin varmaan on, mutta kysymys saattoi olla myös keskimatkan ohjuksia koskevan informaatiovaikuttamisen lähtölaukauksesta.
Euroopan Nato-maille Yhdysvaltain ohjukset olisivat kuin valinta ruton ja koleran välillä. Yhtäältä Yhdysvallat sitoutuisi taas kunnolla Euroopan puolustukseen, mutta toisaalta ohjukset voisivat johtaa kotimaisiin vaikeuksiin. Jos Neuvostoliitto oli härski rauhanpropagandisti, Venäjä on vieläkin liukkaampi someajan informaatiovaikuttaja.
Pahimpien uhkakuvien toteutumiseen on vielä pitkä matka, mutta ne pakkaavat nykymaailmassa toteutumaan etenkin kun Yhdysvalloissa ja Venäjällä valtaa pitävät nyt johtajat, joille sovinnon etsintä ei ole ensimmäisenä mielessä.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomelle? No, ei ainakaan helpompia aikoja. Presidentti Sauli Niinistö ja Putin keskustelivat torstaina puhelimitse. Yksi aihe oli sattumoisin ydinasevalvonta.