Vesivoimalan kakkoskone uusitaan yli kahdeksan miljoonan euron remontissa. Vesivoimaloihin tarvitaan suuria remontteja vasta vuosikymmenien päästä.
Vesivoimaloihin ei tarvitse tehdä isoja remontteja ihan päntiönään. Parhaillaan Fortum kunnostaa Muhoksella Montan vesivoimalaitoksen kakkosturbiinia.
– Entinen laitteisto on 1950-luvun puolivälistä. On se 60 vuotta pyörinyt. Toivotaan, että uudet osat kestävät saman verran, tuumii Fortumin kunnossapitopäällikkö Veli-Matti Tuomaala.
Kakkoskoneistoon tulee uusi turbiini, juoksupyörä ja generaattori. Nämä ovat vesivoimalan isoja perusosia. Myös esimerkiksi automaatiolaitteita uusitaan.
Montan ykkös- ja kolmoskone on peruskunnostettu vajaat kymmenen vuotta sitten.
Kakkoskoneen kunnostus maksaa yli 8 miljoonaa euroa. Tämän kokoisia vesivoimaloiden kunnostuksia Fortum tekee yhden vuodessa.
Tuomaalan mukaan isompia yllätyksiä laitoksen kunnossa ja töissä ei ole tullut eteen. Voimalaitosyhtiöllä on tarkan seurannan avulla jämptit tiedot etukäteen siitä, millaisessa kunnossa laitos hyrskyttää sähköä. Kun ison peruskunnostuksen aika tulee, töiden pasmat ovat hyvin selvillä.
– Ennakkoselvitys tehdään aina tämän kokoisessa hankkeessa ja käydään myös tarkastelemassa tilannetta paikan päällä. Sillä vältetään se, että tulisi yllätyksiä, Tuomaala sanoo.
Montan vesivoimala toimii käytön aikana miehittämättömänä. Fortumilla on yhteinen valvomo kaikille sen isoille vesivoimaloille Espoossa.
Laitoksen osat kuten staattori ja roottori painavat paljon, ja niitä ei kannata kuljettaa kaukaa työmaalle. Niitä on Muhoksellakin koottu osittain käsityönä kunnostustyömaalla.
Generaattori on rakennettu uusiksi paikan päällä ja sen työt on aloitettu jo viime syksynä. Esimerkiksi generaattorin staattori-osa on koottu ja käämitty voimalaitoksen tiloissa paikallisella työvoimalla. Staattorin 40 000 peltilevyä on ladottu paikoilleen kehäksi käsityönä.
– Se on iso ja raskas osa ja vaikeasti kuljetettava. Se painaa suunnilleen 60 tonnia.
Osaajia vesivoimaloiden kunnostustöihin löytyy Tuomaalan mukaan Suomesta ihan hyvin. Fortumilla itsellään ei ole tätä työvoimaa, vaan se ostetaan talon ulkopuolelta.
Esimerkiksi koneistustöitä on päätynyt myös Oulun seudulla toimivien yritysten tehtäväksi.
Töiden takia voimalaitoksen kakkoskone on pois käytöstä noin viisi kuukautta. Muut kaksi voimalaitoksen konetta ovat käytössä jatkuvasti.
Kunnostetun kakkoskoneen pitäisi olla taas käytössä syyskuun loppupuolella.
Remontti ei juurikaan ole Tuomaalan mukaan lisännyt ohijuoksutuksia Montassa. Sukellustöitä joudutaan tekemään jonkin verran, ja niiden aikana joudutaan ohjaamaan vettä tulvaluukkujen kautta.
Nykyaikaisella tekniikalla saadaan uusitusta turbiinista puristettua tehoa irti 2,7 megawattia lisää eli 19 prosenttia aiempaa enemmän. Tehostus vastaa noin 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.
Suurin osa tehon noususta perustuu siihen, että voimalan sisällä veden voimasta pyörivän turpiinin napa on aiempaa pienempi ja turbiinin siivet, joihin virtaava vesi osuu, ovat vastaavasti isommat.
Turbiinien siivet myös pystytään muotoilemaan nykytietämyksellä aiempaa paremmin.
Öljyn määrä on uudessa laitteistossa pienempi kuin vanhassa, mikä vähentää haitallisten öljyvuotojen riskiä.
Voimalaitos 50-luvun puolivälistä
Montan voimalaitos on vesivoimalaitos Oulujoessa. Se sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Muhoksen keskustaajamasta. Voimalaitos on Oulujoen voimalaitoksista seuraava yläjuoksulle päin Oulun Merikosken jälkeen.
Voimalaitoksen ja lähellä sijaitsevan asuntoalueen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi.
Oulujoki Osakeyhtiön rakentama voimalaitos valmistui vuonna 1955.
Voimalaitoksen omistaa Fortum Oyj. Siinä on kolme Kaplan-turbiinia, joista saadaan sähkötehoa yhteensä 47 megawattia. Voimalan pudotuskorkeus on 12,2 metriä.
Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi.
Nykyään Suomen vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa
10–20
prosenttiin riippuen vuosittaisesta vesitilanteesta.
Perinteisesti vesivoimalla on ollut Suomen sähköntuotannossa suuri merkitys.
Suurimmillaan sen osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 prosenttia, oli 1950- ja 1960-luvuilla.
Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden liike-energian sähköksi.
Turbiinin suuren juoksupyörän siipien läpi virtaava vesi pyörittää juoksupyörään kiinnitettyä akselia. Akselin toisessa päässä sijaitsevassa generaattorissa on akselin mukana pyörivä roottori. Roottorin pyörintä saa aikaan sitä ympäröivässä staattorissa sähkövirran.
