Euroopan keskuspankin EKP:n koron nosto tulee Suomen taloudelle pahaan aikaan, vaikka siihen on osattu varautua koko kevään ajan. EKP päätti nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä torstaina.
Syitä nostolle ei tarvitse kaukaa hakea. Inflaation pelätään karkaavan yli sovitun katon, jolloin yleinen hintataso nousee ja euron arvo heikkenee. Pankin päätehtävä on pitää inflaatio noin kahdessa prosentissa, mutta toukokuussa euroalueen pohjainflaatio kohosi 2,5 prosenttiin.
Puolikas prosenttiyksikkö ei tunnu paljolta, mutta pohjainflaatio antaa taloudelle aina hälytysmerkin. Siihen ei ole laskettu mukaan esimerkiksi elintarvikkeiden tai energian hintoja, jotka ovat pompanneet. Jokainen ruokaa ja polttoainetta ostanut on huomannut, että eurolla saa entistä vähemmän.
Inflaatiopeikko tuntuu siis kuluttajan arjessa. EKP tavoittelee koronnostolla hintojen nousun hillitsemistä varsinkin tulevaisuudessa. Hintasokin leviäminen koko Euroopan talouteen halutaan padota.
Siinä voi olla haasteensa, sillä näkymät ovat epävarmat ja tahtipuikkoa heiluttelee Yhdysvaltain presidentti Donald Trump poukkoilevalla ulkopolitiikallaan. Sähkön, öljyn ja kaasun kallistuminen on miltei yksinomaan seurausta helmikuussa alkaneesta hyökkäyksestä Iraniin.
Mikäli omalaatuisin perustein aloitettu sota jatkuu ja liikenne Hormuzinsalmessa katkeilee, EKP:lla on jopa mahdoton työ hillitä siitä aiheutuvia eri puolille taloutta sinkoilevia kielteisiä vaikutuksia.
Suomen talouskehitys on osoittanut piristymistä vuoden alusta alkaen, mutta koronnosto kääntää tilannetta toiseen suuntaan. Suomi reagoi korkoihin tavan mukaan muuta euroaluetta herkemmin.
Yrityksille lainarahasta tulee kalliimpaa, jolloin pahimmillaan on pelättävissä investointien lykkäämisaalto. Monella toimialalla saatetaan tehdään päätös, ettei riskejä oteta vaan katsotaan, miten taloustilanne kehittyy. Sinänsä ymmärrettävä varovaisuus on omiaan hyydyttämään orastavan kasvun. Koronnostot ovat jo aiemmin hiljentäneet asuntokauppaa ja etenkin rakentamista, jolla on suora kerrannaisvaikutus muihin elinkeinoihin.
Suomalaiselle kuluttajalle vaikutus on voimakas. Korkeampi korko näkyy välittömästi asuntolainassa. Tosin kuin muualla, meillä ovat yleisiä muuttuvakorkoiset euriboriin sidotut asuntolainat. Lainan kuukausierien kallistuminen tuntuu lompakossa ja leikkaa kulutusintoa.
Suomea koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyssodasta lähtien piinannut henkinen lukko pysyy. Yhä epävarmemmaksi mennyt maailmantilanne luo turvattomuuden tunnetta ja kannustaa säästämään ylimääräiset rahat. Toivottavasti EKP:n aloittama inflaation vastainen taistelu puree ja rohkaisee myös suomalaisia.