Jäänmurtaja Urhon salongissa seisova yliperämies Timo Aaltonen nauttii selvästi työstään. Siitä kertoo jotain jo se, että hän on palvellut eri murtajilla peräti 27 vuotta.
"Kaikki talvet ovat olleet erilaisia. Kovin niistä oli talvi 1986--1987, jolloin lähes koko Itämeri jäätyi. Ahvenanmeri suljettiin kokonaan laivaliikenteeltä."
Aaltosen mukaan suomalaiset tietävät kovin vähän siitä, millaista meren jää on. Se ei nimittäin ole samanlaista sileää kuin järven jää.
"Meren jää voi olla hyvin ahtautunutta. Jäätä voi olla muutama metri pinnan yläpuolella, mutta sen alapuolella monta metriä enemmän."
Jäätä murretaan tulevaisuudessa ilmeisesti yhä enemmän vinojäänmurtajilla, joiden kehittäminen aloitettiin 1990-luvulla jäänmurtajalaboratoriossa.
"Ne pystyvät murtamaan kyljelläänkin hyvin jäätä", sanoo diplomi-insinööri Pekka Salmi.
Hänen mukaansa vinojäänmurtajilla saattaa olla käyttöä esimerkiksi Suomenlahden pohjukan öljyntorjunnassa ja hinaavana murtajana.
Jäänmurtamisen suurvalta
Suomi on jäänmurtamisen pieni suuri maa. Tästä menestystarinasta saamme kiittää Itämeren kovia talvia ja toisen maailmansodan jälkeisiä sotakorvauksia.
Vuonna 1954 valmistunut jäänmurtaja Voima merkitsi suomalaisen jäänmurtamisen läpimurtoa maailmanmarkkinoille.
Suomella on nykyisin kahdeksan jäänmurtajan laivasto. Aluksista uusin on vuonna 1998 valmistunut Botnica.
Myös Voima kuuluu edelleen laivastoon. Sitä uudistettiin vuosina 1978--1979.