Oulun sataman elinvoima on kasvanut rajusti viime vuosina. Siinä kun sataman ulkomaan liikenteen osuus oli miljoonan tonnin tasolla 1990-luvun alussa, tavoitellaan nyt jo kolmea miljoonaa tonnia.
"Sataman kehittäminen ja investoinnit tuottavat nyt hyvää tulosta", asiakaspalvelupäällikkö Matti Saikkonen Herman Andersson Oy:stä myhäilee.
Perämeren kauppamerenkulkusatamien liikenne on toisaalta kietoutunut yhteen. Tämä näkyy siinä, että Oulun säännölliset laivareitit kulkevat useimmiten myös Kemin kautta. Tällä hetkellä Oulusta lähtee kaksi alusta viikossa reitille Kemi-Oulu-Antwerpen-Felixstow, yksi alus ajaa Kemin, Oulun ja Lyypekin väliä. Reittejä hoitaa nykyisin Finnlines.
Näiden kaupunkien lisäksi Hampuri ja Bremerhaven tavoitetaan yksi-kaksi kertaa viikossa ja kaupunkeja, joihin Oulusta on olemassa yhteydet, on lukuisia muitakin.
Tilanne muuttuu kuitenkin jo ensi kesänä, kun Oulun sataman suurimman käyttäjän ja Herman Andersson Oy:n nykyisen omistajan StoraEnson liikenne siirtyy uudelle operaattorille Transatlanticille. Se rakennuttaa liikennettä varten kolme uutta kontti/ro-ro -alusta.
Heinäkuun alusta alkaen säännöllinen linjaliikenne Oulusta kulkeekin reittiä Oulusta Lyypekin kautta Göteborgiin, josta puolestaan on jatkoyhteydet Belgiaan, Antwerpeniin ja Zeebrüggeen sekä Englantiin, Tilburyyn ja Imminghamiin.
Konttiliikenneyhteydet Oulusta jatkuvat heinäkuun jälkeen nykyisen kaltaisina.
Oulun sataman vienti painottuu pitkälle metsäteollisuuden tuotteisiin, unohtamatta Arizona Chemicalsin ja Kemiran tehtaiden tuotantoa.
Tuntuva lisäys vientiin saatiin, kun Sotkamossa toimivan Mondo Minerals Oy:n talkinvientilaivaukset alkoivat Oulun kautta viime vuoden lopulla.
Laivausten saamisessa Ouluun oli pientä onneakin mukana, kun StoraEnson entinen kaoliinivarasto vapautui tarvittavaksi varastotilaksi. Pelkästään talkinvientilaivaukset nostavat Oulun sataman liikennettä noin 200 000 tonnilla vuodessa.
Metsäteollisuus on myös merkittävä tuoja. Polttonesteitäkin tuodaan yhä noin 200 000 tonnia vuodessa. Paperin valmistukseen tulee lisäksi Storalle vuosittain vajaat 600 000 tonnia karbonaattia sekä muita kemikaaleja.
BRP Scandinavia on myös keskittänyt konttiliikenteensä Oulun satamaan. Kirjainyhdistelmä voi olla useimmille outo, mutta käytännössä se tarkoittaa, että Rovaniemellä valmistettavien Lynx- ja Skii-Doo Skandic -moottorikelkkojen viennin lisäksi Oulun kautta kulkevat Kanadasta tuotavien ATV:n, Sea-Doon, Evinruden ja Johnsonin tuotteet Skandinaviaan ja Venäjälle.
Yksi osa vilkastuvan sataman toimintaa on Vihreäsaareen nouseva Baltic Bulkin varasto lähtevälle ja tulevalle irtotavaralle.
Myös paikallisten tukkuliikkeiden ja pienvalmistajien vienti- ja tuontiliikennettä kulkee nykyisin paljon Oulun kautta konteissa.
Töiden määrän lisääntyminen näkyy myös sataman työtavoissa. Saikkosen mukaan satamassa on tähän asti selvitty, kun viikolla on tehty kaksi työvuoroa ja lauantaisin yksi. Jatkossa käyttöön otetaan osittainen kolmivuorotyö ja myös vakinaisen työvoiman määrä kasvaa.
Myös yksittäisille pohjoissuomalaisille linjalaivaliikenne on avannut oman maahantuontireitin. Esimerkiksi Keski-Euroopasta hankittuja menopelejä tulee jo usein Ouluun laivassa. "Autoja tulee keskimäärin 20-30 viikoittain muun lastin mukana, ja lisäksi tuodaan säännöllisesti asuntovaunuja tai -autoja sekä erilaisia pienkoneita", kertoo Saikkonen.
Esimerkiksi auton rahtikustannukset Lyypekistä Ouluun ovat noin 600 euron luokkaa, asuntovaunulle tai -autolle hieman enemmän. Ohjeet tuonnille löytyvät Oulusta Herman Anderssonilta, ja Keski-Euroopan päässä riittää, kun auton toimittaa satamaan.
Tähän saakka autoille on löytynyt hyvin tilaa laivojen välikansilta, mutta laivatyypin muutokset voivat muuttaa tilannetta, arvelee Saikkonen.
Muutokset näkyvät jo muutenkin laivaliikenteessä. Aikaisemmin rahtilaivoilla oli jonkin verran mahdollisuuksia myös matkustajien kuljettamiseen, mutta nykyiset rahtilaivat on niin tehokkaita työvälineitä, että laivoista ei enää löydy sen enempää ylimääräisiä hyttejä kuin henkilökuntaakaan huolehtimaan vieraista, huomauttaa Saikkonen.
Rahtilaivaromantiikkaa hakevat joutuvatkin turvautumaan Helsingistä lähteviin vuoroihin niin kauan kuin liikenteessä pidetään edes muutama rahtilaiva, jossa matkustajien mukanaolo on otettu huomioon jo laivaa suunniteltaessa ja rakennettaessa.