Moni poliisi har­kit­see alan vaih­ta­mis­ta, sillä kiire, vä­ki­val­ta ja hen­ki­lös­tö­va­jaus kuor­mit­ta­vat – Oulun po­lii­si­lai­tok­sen työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu Tero Väy­ry­nen toivoo pi­kai­sia toi­men­pi­tei­tä

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) syksyllä toteuttaman jäsenkysely ei anna kovin mairittelevaa kuvaa poliisin työstä ja tulevaisuuden näkymistä.

Oulun poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen toivoo poliisin rahoituksesta päättävien heräävän ongelmien korjaamiseen ennen kuin tilanne pahenee. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenkyselykertoo työhyvinvoinnin heikentyneen.
Oulun poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen toivoo poliisin rahoituksesta päättävien heräävän ongelmien korjaamiseen ennen kuin tilanne pahenee.
Oulun poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen toivoo poliisin rahoituksesta päättävien heräävän ongelmien korjaamiseen ennen kuin tilanne pahenee.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) syksyllä toteuttaman jäsenkysely ei kovin mairittelevaa kuvaa poliisin työstä ja tulevaisuuden näkymistä anna.

Jäsenistä 58 prosenttia kertoo työhyvinvoinnin heikentyneen. Jatkuva kiire ja henkilöstövajaus kuormittavat. Kenttäpoliiseista 70 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa työssään. Asiakkaat ovat aggressiivisempia ja tehtävät vaativampia.

Isoja eroja kaikkien poliisilaitosten vastauksissa verrattuna Oulun ja Lapin poliisilaitoksiin ei ole. Oulun poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen ei ole yllättynyt jäsenkyselyn tuloksista.

– Sisäilmaongelmat sekä niiden aiheuttama kuormitus on hyvin tiedossa. Yllättävää ei ole se, että resurssit eivät tällä hetkellä ole riittävät työn tekemiseen.

Yllättävää oli ehkä se, kuinka moni ajattelee alan vaihtamista. Vastaajista jatkuvasti tai toisinaan asiaa harkitsee yli 50 prosenttia. Väyrynen muistuttaa, että poliisin kouluttaminen kestää pitkään ja se on kallista, joten nämä ongelmat pitäisi saada ratkaistua, jotta tilanne ei entisestään pahene työntekijöiden siirtyessä pois organisaatiosta.

– Ikävää, että tilanne on päässyt näinkin pahaksi. Toivotaan poliisin rahoituksesta päättävien heräävän näkemään tämä tilanne ennen kuin se menee pahemmaksi. Ruotsissa tilanne on mennyt pahemmaksi.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenkyselykertoo työhyvinvoinnin heikentyneen.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenkyselykertoo työhyvinvoinnin heikentyneen.
Kuva: Jouni Porsanger

Kun koulutus muuttui ammattikorkeakoulututkinnoksi, se luo entistä paremmat edellytykset, että töitä voi tehdä muuallakin.

Lue myös: "Näin, kun hän nosti pyssyn ylös ja painoi liipaisinta" – pohjoisen poliisia on ollut vastassa myös heittotähtiä, kynäpistooleja ja miekkoja, lue kuuden poliisin pysäyttävät kertomukset

Oulun ja Lapin poliisilaitosten alueen erityispiirre on huomattavasti pidemmät välimatkat. Ylä-Lapissa tehtäväpaikalle voi olla matkaa 300–400 kilometriä.

– Joku poliisi on kertonutkin, että kun lähdetään kiireelliselle hälytystehtävälle, pitää ensin syödä ja tankata auto. Voi olla, että polttoaine ei riitäkään enää takaisin, kun polttoaineenjakelupisteitäkään ei ole enää niin tiheässä kuin Etelä-Suomessa.

Pitkät välimatkat tuovat lisää haasteita osaamisellekin.

– Lapin läänin alueella ei pysty soittamaan toista partiota hoitamaan jotakin erityishommaa, vaan kaikki on tehtävä itse.

Poliisityön vaativuus, tehtäväsidonnaisuus ja tutkinnasta juttusidonnaisuus ovat jatkuvasti kasvaneet. Väyrysen mukaan asioiden hoitamiseen menee entistä enemmän aikaa, mutta henkilöstömäärä ei ole kasvanut. Se on pikemminkin vähentynyt. Poliisityössä täytyy tehdä erilaisia kirjauksia ja merkintöjä järjestelmiin. Oulussa ja Rovaniemellä sisätilaongelmat vaikuttavat asioiden hoitamiseen. Esimerkiksi poliisivankila on Haukiputaalla 25 kilometrin päässä.

– Henkilöstöltä on tullut viestiä, että työ kuormittaa, tehtäväsidonnaisuusajat pitenevät ja tukipartion saanti on hankalampaa. Sekin näkyy, että tehtäviä hoidetaan puhelimella, kun ei ole mahdollisuutta eikä aikaa lähteä hoitamaan tehtävää, Väyrynen harmittelee.

Monille auttaminen ja oikeuden puolustaminen on se syy, miksi poliisiksi on lähdetty.

– Samahan se on tutkinnassa. Asiakkaita ei pystytä palvelemaan sillä tasolla kuin haluttaisiin eikä asioita tutkimaan niin kuin ne pitäisi tutkia. Työn laadusta joudutaan tinkimään.

Kyselystä

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenkysely toteutettiin syksyllä 2019.

Kyselyyn vastaajia yhteensä 3 401. Kysely lähetettiin 9 975 jäsenelle eli vastausprosentti oli 34. Vastaajista miehiä oli 61 ja naisia 39 prosenttia.

Vastaajista 82 prosenttia työskentelee poliisin hallinnonalalla, 13 prosenttia oikeusministeriön hallinnonalalla, 2 prosenttia Hätäkeskuslaitoksessa, alle 1 prosentti Suojelupoliisissa ja 2 prosenttia muualla, esimerkiksi Maahanmuuttovirastossa.

Kyselyllä haluttiin selvittää jäsenistön kokemuksia työhyvinvoinnista ja toimintaympäristön murroksesta.