Itsenäisyyspäivä: Näin suuri paraati Oulussa jär­jes­te­tään

Kolumni: Suo­ja­tien ylit­tä­mi­nen Oulussa on uh­ka­pe­liä hen­gel­lä

Kunniamerkit: Katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set saivat it­se­näi­syys­päi­vän kun­nia­mer­kit

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Mo­der­nil­le met­sä­mars­sil­le – repivä met­sä­kes­kus­te­lu kaipaa yk­si­tyis­met­sän­omis­tuk­sen kun­nian­pa­lau­tus­ta

Kesällä 1950 järjestettiin valtakunnallinen Metsämarssi. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteuttamiseen laskettiin osallistuneen kesäkuisen kampanjaviikon aikana lähes puoli miljoonaa suomalaista.

Metsämarssin tarkoituksena oli sodanajan pakkohakkuiden jälkeen saada metsien hoitaminen kansalaishyveeksi. Sotakorvauksia maksavalle Suomelle metsien tuottama talous- ja työllisyysvaikutus olivat elintärkeitä.

Metsämarssin tavoitteissa on onnistuttu. Vuotuinen metsien kasvu on kaksinkertaistunut ja keskimääräisellä metsämaan hehtaarilla on nyt runkopuuta lähes 40 kuutiometriä enemmän puuta kuin metsämarssin aikaan. Suomen metsien puuvaranto on miljardi kiintokuutiometriä suurempi kuin vuonna 1950. Jos tuo metsiin kertynyt lisä pinottaisiin kolmimetriseksi pölleiksi, muodostuisi siitä yli 11 metriä korkea pino maapallon ympäri.

"Tavoitteena on saada 600 000 metsänomistajaa tuntemaan ylpeyttä ja iloa omasta metsästään, ja ymmärtämään sen monipuolinen arvo myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta."

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.