Juhannus, vanhan kansan mittumaari on ohi.
Jos nyt elettäisiin entisaikoja, moni lapsi olisi juuri saanut alkunsa: maaliskuussa syntyi pienokaisia muita kuukausia enemmän.
Nyt kuukausikohtaiset erot ovat tasoittuneet, mitä selittää ehkäisyvälineiden käytön lisääntyminen.
Mutta on se syntyvyys ylipäätäänkin laskenut.
Antti Rinne kutsui elokuussa 2017 suomalaisia synnytystalkoisiin.
Tulevan pääministerin avaus ei mennyt putkeen. Jopa demarit arvostelivat sitä.
Synnytystalkoot tuo mieleen kolmannen valtakunnan ja kansallissosialismin, oululainen meppi Liisa Jaakonsaari esimerkiksi kirjoitti Twitterissä.
Rinne oppi kerrasta, eikä palaa enää synnytystalkoisiin.
Suomalaisten syntyvyys on joka tapauksessa hurjassa laskussa. Lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina yhtä vähän kuin nyt.
Tänä syksynä koulunsa aloittaa 61 000 ekaluokkalaista. Kun viime vuonna syntyneet lapset aloittavat vuonna 2025 koulunsa, heitä on alle 48 000.
Tänä vuonna lapsia syntyy viime vuottakin vähemmän, ehkä vain 45 000.
Kun oppilasmäärät laskevat, kouluja lakkautetaan ja opettajia tarvitaan vähemmän.
Pitemmällä sihdillä kyse on tosi isosta asiasta: suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuudesta, kuten työstä ja toimeentulosta laajemmin.
Tämä on hyvä todeta, vaikka lapsi on vanhemmilleen paljon enemmän kuin tuleva eläkkeen maksaja tai numero tilastoissa.
Miksi syntyvyys on laskenut jyrkästi?
Helppo vastaus on se, että lapsia hankitaan yhä myöhemmin ja siten vähemmän.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki arvioi Ilta-Sanomissa yllättävästi, että avainasemassa on nuorten miesten köyhyyden kasvu.
Ottaakohan ministeri Maria Ohisalo tästä kopin, köyhyystutkija kun on?
Hetemäestä syntyvyyden lasku on sitä luokkaa, ettei maahanmuutto yksin ratkaise ongelmaa.
Pitäisikö siis Rinteen sittenkin palata aiheeseen? Pääministerillähän voisi olla vähemmän ”kansallissosialistisiakin” mahdollisuuksia.