Mainos

Miten ve­si­voi­ma­lai­tok­set aut­ta­vat tul­va­ris­kien hil­lit­se­mi­ses­sä?

Vesistöjen säännöstelyllä turvataan sähköntuotantoa ja säätövoimaa. Vesivoimaloiden säännöstelyaltaat ovat myös tärkeä osa tulvasuojelua.

Tulvat ovat osa luontaista pohjoisten vesistöjen rytmiä ja johtuvat runsaasta lumimäärästä, myöhäisestä lumien sulamisesta sekä sulamisajan säästä. Isotkin lumimassat voivat haihtua taivaan tuuliin, jos sää on lämmin ja aurinkoinen.
Tulvat ovat osa luontaista pohjoisten vesistöjen rytmiä ja johtuvat runsaasta lumimäärästä, myöhäisestä lumien sulamisesta sekä sulamisajan säästä. Isotkin lumimassat voivat haihtua taivaan tuuliin, jos sää on lämmin ja aurinkoinen.

Tulvat voivat aiheuttaa keväisin vahinkoa eri puolella Suomea. Ilmastonmuutoksen johdosta säiden ääri-ilmiöiden ja tulvien odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa.

Tulvia ei voida kokonaan estää, mutta niihin on mahdollista varautua. Tulvien hillitsemiseksi tehdään tulvasuojelua, jossa tärkeässä roolissa ovat vesivoimalaitokset ja vesistöjen säännöstely.

Esimerkiksi Iijoen tulva-aikana viisi voimalaitosta juoksuttaa vettä ympäri vuorokauden. Tulvavesiä varastoidaan säännöstelyaltaisiin, joista voimalaitokset käyttävät vettä energiantuotantoon silloin, kun sähköä tarvitaan enemmän.

Tulvasuojelun tavoitteena on pitää huoli, ettei tulva nouse liian korkealle ja tee vahinkoa ihmisille, jokivarren asutukselle tai viljelysmaille. Jos tulvasuojelua ei tehtäisi, tulvavahingot olisivat huomattavasti suuremmat.

”Vedellä on valtava voima. Tulvan aikaan on liikkeellä paljon vesimassaa – tulvasuojelulla pyrimme ennakoimaan tulvaa ja pitämään vettä voimalaitosten säännöstelyaltaissa niin, että voimme pienentää tulvariskiä. Tulvasuojeluun kuuluu oleellisesti myös ihmisten tiedottaminen tulvahuipuista”, PVO-Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsma kertoo.

Vesivoimalaitokset ovat osa tulvasuojelua

Ongelmana tulviin varautumisessa on, ettei säätä voida ennustaa tarkasti.

Joskus sää saattaa muuttua äkillisesti ja suuri tulva tulee odottamatta. Niin kävi esimerkiksi Pudasjärvellä vuonna 2015, jolloin paikkakunnalla oli mittaushistorian viidenneksi suurin tulvahuippu.

”Vappuun mennessä lumet ja jäät olivat Iijoen alaosalta lähteneet, mutta Taivalkosken ja Kuusamon alueella oli vielä hiihtokelit. Sitten satoikin kaksi viikkoa vettä, minkä johdosta saatiin suuri tulva. Iijoen latvajärvien säännöstelyllä saimme laskettua tulvahuippua”, Horsma muistelee.

Riskien lisäksi tulvasta on myös hyötyä. Tulva on luonnon puhdistusmekanismi: se esimerkiksi puhdistaa ranta-alueita ja jokien liettymiä sekä ylläpitää luonnon ekosysteemiä luomalla reheviä tulvametsiä.

Tulvan puhdistava vaikutus näkyy myös PVO-Vesivoiman voimalaitoksissa, jonne kulkeutuu veden mukana joka kevät valtavasti roskaa.

”Voimalaitosten välppiin jää paljon puutavaraa ja muutakin roskaa kuten tynnyreitä ja joskus jopa pakastinarkkuja. Me viemme kaikki roskat kierrätykseen – ilman voimalaitoksia tulvan mukana tulevat roskat päätyisivät suoraan Perämereen”, Horsma kertoo.

Säännöstely on tärkeää säätövoiman turvaamiseksi

Tulvasäännöstelyn lisäksi vesivoimaloissa tehdään energiasäännöstelyä. Säännöstelyssä otetaan huomioon monta tekijää: vedenpinnan ylä- ja alarajat, poikkeukselliset sääilmiöt, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä vesistöjen virkistyskäyttö.

Vesistöjen säännöstelyä tehdään, jotta sähköä voidaan tuottaa silloin, kun sähkölle on eniten tarvetta. Säännöstelyjärvet toimivat siis ikään kuin sähkövarastona.

”Säännöstely on tärkeä tekijä säätövoiman turvaamiseksi”, Horsma muistuttaa.

”Tällä hetkellä vesivoima on sellainen sähköntuotannon menetelmä, jota on hankala korvata muulla tavalla. Sähköntuotannon ja säätövoiman kannalta tarvitsemme säännöstelyä.”

Aaro Horsma nostaa esille, että hyvin toteutetusta säännöstelystä voi olla hyötyä myös vesistöjen virkistyskäytölle, kun vedenpinta pidetään optimaalisella tasolla. Tämä helpottaa vesillä liikkumista etenkin loppukesästä, jolloin vedenpinnat olisivat luontaisesti huomattavasti alhaisemmalla tasolla.

"Säännöstely kuitenkin lisää rantojen eroosiota, minkä vuoksi suojaamme vuosittain useita rantakohteita toimialueillamme. Vedenpintojen vaihtelu herättää myös monenlaisia mielipiteitä. Säännöstelyjä kehitetään eri osapuolten kesken koko ajan paremmaksi ekologian ja virkistyskäytön kannalta. Tärkeintä on avoin keskustelu”, Horsma sanoo.

”Tieto lisääntyy koko ajan ja kehityskohteet pyritään tuomaan käytäntöön sitä mukaa, kun ymmärrys kasvaa.  Enenevissä määrin kehityksessä korostuu ympäristö- ja luonnon monimuotoisuusasiat. Paljon on tehty ja vielä on tehtävää, mutta jos halutaan tuottaa sähköä ja turvata säätövoima, myös kompromisseja täytyy tehdä.”

Vesivoima - Pohjolan Voima

Twitter @PVOVesivoima

PVO-VESIVOIMA OY

Pohjolan Voima -konserniin kuuluva PVO-Vesivoima tuottaa sähköä vesivoimalaitoksillaan Iijoella, Kemijoella, Kokemäenjoella ja Tengeliönjoella. Yhtiöllä on kahdeksan omaa ja neljä osakkuusvoimalaitosta, joiden sähkötehosta yhtiön osuus on 449 megawattia. PVO-Vesivoiman sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa.