Elinkustannusten nousu on iskenyt suomalaisiin tänä talvena monelta suunnalta. Toisia huolettaa sähkön, bensan tai ruuan hinta, toisia lainankorot.
– Tilanne puhuttaa ja mietityttää asiakkaita. Huomaan, että asiakkaat ovat entistä valveutuneempia ja halukkaampia arvioimaan tulevia menoja ja tuloja, sanoo Oulun konttorinjohtaja Heidi Pirkonen Danske Bankilta.
Myös monien taloyhtiöiden talous on nyt tiukoilla. Hoitolainahakemusten määrä alkoi lisääntyä jo kesän aikana, vaikka kiihkein lämmityskausi ei ollut vielä edes alkanut.
Taloyhtiöiden hallitukset hakevat hoitolainaa silloin, kun niiden hoitovastikkeet eivät riitä kulujen kattamiseen.
”Nyt on hyvä aika tarkistaa vastikkeiden taso”
Danske Bankin asunto-osakerahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu näkee, että yleisesti ottaen hoitovastikkeiden korotuspaine on noin 10–15 prosenttia.
– Nyt on hyvä aika tarkistaa hoitovastikkeiden taso. Kannattaa korottaa niitä tai kerätä ylimääräisiä vastikkeita mahdollisimman ajoissa ja suunnitelmallisesti, jotta osakkaat pystyvät varautumaan niiden maksamiseen.
Roihu suosittelee taloyhtiöitä ennakoimaan hoitovastikkeiden tasoa pitkällä aikavälillä. Myös tulevaisuudessa niillä pitää pystyä kattamaan kulut. Lisäksi hän kehottaa taloyhtiöitä keräämään tililleen kolmen kuukauden hoitomenoja vastaavan puskurin.
– Haastavat ajat taloyhtiöiden talouteen ovat tulossa. Moniin asioihin voi kuitenkin vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Heitetäänkö taloyhtiössäsi kymppitonneja taivaan tuuliin? Katso Sami Kurosen juontama talk show.
Pika-apua ja turvaa tulevaisuuteenkin
Jos lähikuukausien kulut huolestuttavat taloyhtiöiden osakkaita – asuntovelallisia – Pirkonen kannustaa pitämään lyhennysvapaata jo ennen kuin suurimmat laskut tulevat maksettaviksi. Näin jää aikaa säästää puskuria.
Pirkonen arvioi tosin, että moni Danske Bankin asiakas on jo kerännyt puskuria. Osan puskuri saattaa kuitenkin olla osakkeissa tai rahastoissa – ei vapaasti tilillä käytettävissä. Sijoitusten lunastaminen ei välttämättä houkuttele matalien kurssien aikana.
– Suosittelen ennemmin lyhennysvapaata asuntolainasta tai laina-ajan pidentämistä kuin sitä, että lunastaisi sijoitukset tappiolla. Laina-aikaa pidentämällä kuukausierää on mahdollista pienentää. Osa asiakkaista maksaa säästyneillä varoilla kasvaneita kulujaan, ja osa kerryttää varallisuuttaan.
Pirkonen toteaa, että asuntolainaan on myös mahdollista ottaa korkosuojaus ja lainaturva, jos sellaisia ei tullut otettua jo laina-ajan alussa.
Korkosuojauksen avulla voi varmistaa, ettei oman asuntolainan korko nouse sovitun rajan yli suojauksen aikana. Lainaturva puolestaan turvaa asuntolainan takaisinmaksua, jos kuolema tai jokin vakava tapaturma muuttaa perheen maksukykyä.
Puskuria ja varallisuutta
Pirkonen tarjoaa tuoreen lainanottajan turvaksi samoja vaihtoehtoja kuin vanhan asuntolainan lyhentäjällekin: pitkää laina-aikaa, korkosuojausta sekä lainaturvaa.
– Mietimme yhdessä asiakkaan omaa taloutta kokonaisuutena ja etsimme siihen parhaan ratkaisun. Kannustamme aina kovasti, että asuntolainallinen kerryttäisi varallisuuttaan lainan lyhentämisen ohella säästämällä.
Pirkonen ehdottaa heti laina-ajan alkuun lyhennysvapaata, jonka aikana on helppo säästää puskuria.
– Omaan talouteen on hyvä jättää kunnolla pelivaraa. Se on entistä helpompi ymmärtää nyt, kun elinkustannukset ovat nousseet.
Peruskorjaukset ajallaan taloyhtiöissä
Asuntolainojen ohella haetaan myös lainoja omakotitalojen perusparannuksiin.
– Monelle omakotitalon omistajalle tai ostajalle ajankohtainen asia on myös sähkölämmitys ja sen kustannukset. Lisäksi osa asiakkaista hakee myös lainaa maksaakseen pois taloyhtiön lainan, Pirkonen toteaa.
Lämmitysmuoto on kiinnostuksenkohteena myös asunto-osakeyhtiöissä.
Danske Bankin Roihu kertoo, että rahoitushakemuksia lämmitysmuodon muuttamiseen, kuten maalämpöön siirtymiseen ja aurinkopaneelien hankkimiseen, on tullut moninkertainen määrä viime kevääseen verrattuna.
Energiamuodon vaihto voi kutistaa energialaskua, mutta lämpöä karkaa silti harakoille, jos sitä on karannut ennenkin.
– Taloyhtiöiden ei pidä unohtaa perushuoltojaan eikä talon pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista korjausta ja ylläpitoa, Roihu sanoo. Hän huomauttaa, että korjausvelan kasvaessa taloyhtiön arvo laskee ja rahoituksen saatavuus voi vaikeutua.
– Koti on sijoitus, joka tarvitsee aktiivista huolenpitoa.
Heitetäänkö taloyhtiössäsi kymppitonneja taivaan tuuliin? Katso Sami Kurosen juontama talk show.
Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2.
Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28. www.danskebank.fi