Kolumni

Miten ope­tam­me tu­le­vai­suut­ta varten?

Metsää hakataan, palkkoja maksetaan ja taloja suunnitellaan ympäri maailmaa joka päivä kuten on tehty jo satoja vuosia. Esimerkiksi metsurin, palkanlaskijan tai arkkitehdin työn ydinsisältö on vuosikymmenten saatossa pysynyt pitkälti samana.

Sen sijaan työtavat ja muut työn asettamat vaatimukset ovat muuttuneet radikaalisti (kuten niin monella muullakin alalla), eikä tahti suinkaan ole hidastumaan päin. Ilmastonmuutos ja teknologian kehittyminen luovat tarvetta uudenlaiselle osaamiselle ja osa nykyisistä ammateista jää historiaan.

Opetusalalle työelämän kiihtyvä muutos asettaa haasteita. On vaikea ennustaa, mitä taitoja tarvitaan siinä vaiheessa, kun tämän päivän lapset ja nuoret sijoittuvat työelämään.

Jotta tulevaisuuden tekijät saavat koottua parhaan mahdollisen työkalupakin itselleen, koulun pitää tarjota akateemisten taitojen lisäksi runsaasti tilaisuuksia käytännölliseen ja taiteelliseen työskentelyyn, tekemällä oppimiseen sekä opitun soveltamiseen.

Luovan ajattelun taitojen vahvistamisella ja positiivisen pedagogiikan menetelmillä voimme auttaa oppilaita ja opiskelijoita arvostamaan omia ja toisten kykyjä, jotka eivät rajaudu perinteisen koulumenestyksen alueelle. Laaja-alainen osaamisen tunnistaminen parantaa itsetuntoa sekä kehittää sitkeyttä ja resilienssiä, jotta väistämättä eteen tulevista esteistä ja vaikeuksista pääsee kohtuudella yli.

Iästä huolimatta me kaikki tarvitsemme välittämistä, lämpöä ja hyväksyntää juuri sellaisina kuin olemme. Lapsi tai nuori, joka saa myönteistä huomiota, kasvaa todennäköisesti aikuiseksi, joka osaa sellaista myös antaa.

Yhdessä kotien kanssa koulu voi luoda turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsen ja nuoren vahvuudet pääsevät esiin, ja he saavat kasvaa parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään. Hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisen kokemukset rohkaisevat tarttumaan asioihin, kokeilemaan ja uskaltamaan. Itsevarman ja henkisesti hyvinvoivan ihmisen on myös helppo hyväksyä toiset yrittämättä muuttaa heitä mieleisekseen.

Olipa tulevaisuuden työelämä minkälaista tahansa, sydämeltään sivistynyt ihminen on korkeassa arvossa niin robottikouluttajana, keinolihankasvattajana kuin opettajanakin.