Joukkueurheilun mestaruusjuhlista välittyy aina vahva tunnelataus, jossa juhlien keskipisteet antautuvat spontaanisti virran viemiksi. Ikionnelliset urheilijat kohtaavat tunteen, joka on ensin täynnä tyhjyyttä, mutta joka muutamia tunteja myöhemmin todentuu täyttymykselliseksi onnen tunteeksi.
Kymmeniä mestaruusjuhlia ja pronssiotteluita nähneenä ei voi kuin ihaillen hämmästellä, kuinka aidosti ja valtavalla vyöryllä naisleijonien tunnetila purkautui voitetun pronssin jälkeen.
Yleensä pronssia juhlitaan hillitysti puolipettyneenä, mutta nyt rikottiin kaikki rajat. Tämä olympiapronssi on Suomen naisjääkiekolle ja -jääkiekkoilijoille siroteltu superlatiiveilla.
Kun tämä kaikki tapahtuu lähes 19 000 katsojan silmien edessä, kysymys on aivan poikkeuksellisesta episodista, joka ei ehkä enää koskaan toteudu tämän sukupolven elävässä elämässä.
Naisten jääkiekon arvostuksessa Kanadassa kertoo hyvin se, että miesten puolivälieräjoukkueista Suomi ja Tshekki joutuivat evakkoon pienelle Thunderbird-areenalle siksi aikaa, kun naiset pitivät pääareenalla kaulinta käsissään.
Kanadassa järjestettiin hiljattain äänestys, mitkä tapahtumat ovat maan urheiluhistorian suurimmat merkkipaalut. Ykkönen oli Salt Lake Cityn 2002 miesten jääkiekkojoukkueen olympiakulta. Kakkonen naisten kulta samalla areenalla samana vuonna.
Tämä kertokoon tyhjentävästi, mitä jääkiekko merkitsee Kanadalle.
Naisten jääkiekkoa on Suomessa aliarvioitu niin kauan kuin se on ollut olemassa. On kuitenkin muistettava, että Suomen naisten edustuskiekkoilijat ovat upeita ja kunnianhimoisia huippu-urheilijoita, jotka ovat uhranneet kaiken vapaa-aikansa, jopa taloudellisen hyvinvointinsa, olympiamitalin eteen.
Juuri tällä hetkellä matka pronssista hopeaan on mitalitilastossa pikapyrähdys, mutta kaukalossa maraton. USA ja Kanada ovat ylittäneet maaliviivan, kun Suomi vasta kaivaa lähtökuoppia.
On tilanne mikä hyvänsä, Suomessa on 23 naiskiekkoilijaa, jotka voivat raivata almanakoissaan tilaa joulukuun kuudenneksi päiväksi. Tuona samana päivänä kannattaa käydä kampaajalla ja katsoa iltapuku valmiiksi.
Linnan juhlat kutsuvat. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä.
Katsojia Suomessa on yli miljoona.
Se on aika paljon.
Jouko Vuorjoki