Kolme aivan normaalilta vaikuttavaa eteläpohjalaista miestä on tullut viikonlopuksi Ouluun vain ja ainoastaan siitä syystä, että saavat kyyhöttää aamusta iltaan jäällä parinkymmenen asteen pakkasessa, tuulessa ja viimassa!
Kevätauringon kirkkaudessa sen vielä ymmärtäisi, mutta todellakin: nythän on kaamos!
Lapualainen Pekka Lassila hörähtää nauruun kuultuaan varovaiset utelut taudin vakavuudesta. Ei miehiä mikään vaivaa, mutta auto tahtoo hyytyä pakkaseen pilkkijöitä odotellessa. Sitä pitää välillä lämmittää, mutta miehet kyllä tarkenevat.
Mutta mikä tähän hyiseen puuhaan vetää, sitä ei Lassilakaan sen tarkemmin osaa selittää. Saalis? No tietysti, mutta... ennemminkin se on kai se kokemus, tunnelma ja luonto, kaikki yhdessä. Se on vaan ihanaa ja sillä siisti.
Niin ihanaa, että Lassilakin on sitä varten säästänyt kesälomaansa marraskuun lopulle asti: "Ensimmäinen päivä on menossa." Ja se vietetään Oulun kaupungin kupeessa Hartaanselällä, maan kuululla kala-apajalla.
Mitään näpertelijöitä Lassila ja hänen pietarsaarelaiset toverinsa Matti Saari ja Kari Perämäki eivät tällä alalla olekaan. Jokaisella on tietenkin kunnon kamppeet.
Lassila esittelee omaa karderoopiaan: alla on kerrasto ja villapaita, välissä lämpöliivi ja päällä vielä kelluntapuku. Jalkoja lämmittävät kuukenkiä muistuttavat "powerit" ja päässä päällimmäisenä on kommandopipo, jonka voi tarvittaessa vetää kasvojen suojaksi.
"Kädet mulla ei niin palelevaaset olekaan", Lassila vakuuttaa. Matti Saaren rukkasissa vasta lämmintä on, sillä mies on keksinyt sujauttaa sinne retkeilyvälineliikkeissä myytävät pienet pussit, joilla käpälien pitäisi pysyä sulina vähintään kymmenen tuntia.
Jäälle on jo viritelty tuulensuojia avantojen ympärille. Autosta kaivetaan lisää tykötarpeita: pilkkirepun ja makkaroiden lisäksi sieltä löytyy muun muassa kamina. Se on Perämäen kätten töitä ja tarkoitettu nimenomaan retkikäyttöön. Pieni ja näppärä se onkin, taittuvat jalat ja kaikki. Valmiiksi ladattukin - ei muuta kuin tulta perään. Kelpaa siinä käristellä makkaraa.
Kuuma makkara lämmittää sisuksia mukavasti ja on miehillä siihen tarkoitukseen vähän muutakin varattuna. Kuski on tietysti vesiselvä, eivätkä muutkaan intoudu liiaksi. "Voi kadota olosuhteitten taju." Kukaan ei halua paleltua.
Pilkkireikiä saa olla veivaamassa uudestaan auki melkein vartin välein. Tälle aamulle ei vielä ole saalista saatu, mutta jäällä avannon vieressä on selvästi verisiä jälkiä. Eilisiä.
Niin että eiköhän tänäänkin, kun vähän vielä malttaa odottaa...