Mistä myrs­ky­jen nimet tu­le­vat?

Viime viikolla Suomen etelä- ja keskiosia riepotteli Asta-myrsky. Menneiden vuosikymmenten aikana maassa ovat riehuneet myös esimerkiksi Janika, Pyry, Manta ja Visa.

Viime viikolla Suomen etelä- ja keskiosia riepotteli Asta-myrsky.
Viime viikolla Suomen etelä- ja keskiosia riepotteli Asta-myrsky.
Kuva: Markku Lehtinen

Viime viikolla Suomen etelä- ja keskiosia riepotteli Asta-myrsky.

Menneiden vuosikymmenten aikana maassa ovat riehuneet myös esimerkiksi Janika, Pyry, Manta ja Visa.

Miten myrskyt nimetään, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen?

Ei meillä ole virallista menetelmää. Yleensä katsotaan almanakkatoimistosta rajuilman alkamispäivän nimet, ja annetaan myrskylle ensimmäisenä listassa oleva nimi.

Kyllä se nimi Ilmatieteen laitoksen kautta usein tulee, kun meiltä muutenkin kysellään. Joskus toimittajatkin keksivät sen.

Kuinka iso myrskyn pitää olla, että se saa nimen?

Siihenkään ei ole vakiintunutta käytäntöä. Kyllä laaja-alaiset ja laajalti vahinkoa aiheuttaneet yleensä nimetään. Kaikissa on jokin muistettava yksityiskohta. Edellinen tällainen rajuilma oli Unto vuonna 2002. Samana talvena riehuivat Pyry ja Janika.

Kuinka kauan Suomessa on nimetty myrskyjä?

Ainakin useampi vuosikymmen. Jos mennään vuosisata taaksepäin, ei enää löydy nimiä. Esimerkiksi vuoden 1890 myrsky oli pelkkä elokuun myrsky.

Onko nimeäminen Amerikasta tullut muoti-ilmiö?

Ei ole, Saksassa nimetään jopa matala- ja korkeapaineet.

Kyllä erilaisia nimeämiskonventioita on paljon ympäri maailmaa.