Mikä Kainuussa muuttuu hallintokokeilun alkaessa 1.1.2005, Kainuun hallintokokeilun pääsihteeri Hannu Leskinen?
Kuntien vastuulla ollut sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito siirtyvät perustettavan Kainuun maakunta - kuntayhtymän vastuulle lasten päivähoitoa lukuunottamatta. Myös lukiotoiminta ja ammatillinen koulutus siirtyvät kuntien vastuulta maakunnalle.
Maakunnan toimivalta alueen kehitykseen osoitettujen resurssien ohjaamisessa kasvaa eli rahavirroista, joista Kainuussa ovat muun maan tavoin päättäneet eri aluehallintoviranomaiset, päättää maakuntavaltuusto. Näistä keskeisimpiä ovat työvoimapolitiikkaan sekä perustienpitoon liittyvät asiat.
Kainuun maakunta - kuntayhtymällä on kolme toimialaa: koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä maakuntakaava- ja hanketoimiala. Kerro mitä nämä tarkoittavat?
Koulutuslautakunta päättää esimerkiksi millaista lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta Kainuussa järjestetään ja missä. Pienemmissä lukioissa opiskelevien valinnaisten oppiaineiden "tarjotin" kasvaa, sillä osa kursseista toteutetaan yhteistyössä toisten lukioiden kanssa, osa myös verkko- ja etäopetuksen keinoin.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa maakuntavaltuuston ja sosiaali- ja terveyslautakunnan asiana on määrittää, mitkä ovat niitä kansalaisten usein tarvittavia lähipalveluita, jotka järjestetään jokaisessa kunnassa. Tällä varmistetaan tasavertainen palveluiden saanti maakunnan asukkaille. Tuleva maakunta voi järjestää palvelut nykyisestä poikkeavasti eli nykyistä asiakaslähtöisemmin. Tämä toteutuu esimerkiksi kokoamalla lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut samalle toimintayksikölle. Tämä yksikkö tuottaa niin erikoissairaanhoidon kuin perheneuvolapalvelut. Tarkoituksena on saada erilliset toiminnat koottua yhteen.
Maakuntakaava- ja hanketoimiala valmistelee nimensä mukaisesti maakunnan strategioiden pohjalta maakuntakaavan sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman, jossa osoitetaan maakunnan kehittämisrahan sekä EU-rahoituksen käyttötarkoitukset ja kohteet. Muutos tällä toimialalla on luonteeltaan hallinnollinen: Kainuun maakunta eli käytännössä maakuntavaltuutetut saavat päätösvaltaa, joka muutoin maassa kuuluu eri aluehallintoviranomaisille: tiepiirille, TE-keskukselle, ympäristökeskukselle, lääninhallitukselle ja metsäkeskukselle.
Mitä tarkoittaa se, että Kainuun kunnista Vaalan kunta on kokeilussa erityisasemassa? Ja miksi näin?
Vaala on toteuttanut sosiaali- ja terveydenhuoltonsa "jokivarren" kanssa ja erikoissairaanhoitonsa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kautta. Vaala halusi jatkaa näitä valintoja ja jättäytyi kokeilun ulkopuolelle. Vaala tulee olemaan siis osa Kainuun maakuntaa yleisessä kehittämisessä ja elinkeinopolitiikassa, mutta kokeilussa se ei ole mukana.
Mikä on peruskuntien rooli jatkossa?
Uudessa tilanteessa kunnat voivat keskittyä vapaata harkintaa sisältävään toimintaan. Niiden rooli kuntalaisten asuinyhteisön ja elämisen sekä yrittämisen kehittäjänä korostuu. Voidaankin arvioida kunnan panostavan kuntakuvan rakentamiseen, ei kampanjoilla, vaan profiloitumalla alueelle luontaisilla ominaisuuksilla. Kunnan rooli elinkeinoelämän mahdollisuuksien luojana korostuu.
Miten kokeilu rahoitetaan?
Maakunnan vastuulle siirtyvä toiminta on runsas puolet kuntien menoista. Niinpä maakunta vastaisuudessa nielaisee vastaavasti puolet kunnan tuloista.
Kainuu on saanut valmisteluun 800 000 euroa. Vaikka Kainuun fuusio on merkittävä eli yhdeksän kunnan toiminnasta puolet siirtyy maakunnalle, niin valtion tuen saanti kuntaliitostyyppisesti ei ole toteutunut.
Kuka tai mikä päättää maakunnan yhteisistä rahoista?
Maakuntavaltuusto on viime kädessä päättäjä palveluiden järjestämisessä, mutta kunnallisten toimielinten tapaan se voi ja siirtänee sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan tehtäväksi alansa toimintojen ja palveluiden järjestämisen.
Kysymys on kokeilusta, mutta voiko tilanne jäädä pysyväksi?
Eduskunnan ratkaisuista vuonna 2011 riippuu, jatkuuko maakunnalla alueen kehittämisen rahoituksen päättäminen ja ohjaaminen, mutta palveluiden järjestäminen on mahdollista itsenäisellä maakunnassa tapahtuvalla päätöksenteolla. Arvelisin, ettei paluuta entiseen kuntakohtaiseen palveluiden järjestämiseen todellisuudessa ole.