"Minä uskon Miss Suomi-formaattiin vahvasti. Vieläkin saadaan 250 tyttöä karsintoihin."
Miss Suomi -kilpailujen osakilpailut järjestäneen Fashionteamin johtaja Marjo Sjöroos ei suostu uskomaan, että missikilpailujen suosio olisi ohi. Aiemmin karsinnoissa on pyörinyt nelisensataa tyttöä.
"Lehdistö on toitottanut pitkään, että missillä ei ole töitä tai että tarjolla on vain maatalousnäyttelyitä. Se plää, plää, plää on osin jo tehnyt tehtävänsä", Sjöroos lataa.
Missiksi havittelevien hävikkiä Sjöroos ei kaada aivan kokonaan lehdistön niskaan.
"Misseys ei ole enää samaan tapaan tyttöjen unelma, kuin se oli 10-15 vuotta sitten. Se on myönnettävä. Julkkiksia tulee nyt monien muidenkin kilpailujen kautta."
Marjo Sjöroos toivoisi, että Finnartistit alkaisi buukata tulevalle missille keikkoja jo puolta vuotta ennen valintaa.
"Nyt siellä on valmiina vain yksi laivakeikka. Mielestäni missillä tulisi olla kruunaamishetkellä töitä tiedossa ainakin neljälle kuukaudelle. Siten toimitaan tangokuninkaallisten kanssa."
Sjöroos muuttaisi Miss Suomi
-kilpailuja radikaalisti myös televisioinnin osalta. "TV-taltioinnit ovat olleet kamalan pitkävetisiä ja tylsiä. Tyttö kävelee, pysähtyy, sanoo jotakin, taas kävelee. Musiikki taustalla saattaa katketa kesken kaiken. Se on ollut niin alkeellista, etten ole jaksanut itsekään katsoa kilpailuja loppuun saakka. "
Mallimamma haluaisi show´ta kehiin amerikkalaiseen tapaan. "Vauhdikasta musiikkia ja monta sanavalmista juontajaa."
Vielä vuonna 1979, jolloin Miss Suomeksi valittiin oululainen Päivi Uitto, televisioruutujen eteen tälläydyttiin suomalaiskodeissa hyvissä ajoin ennen kilpailun alkua. Koulun välitunneilla väiteltiin kauneimmasta kandidaatista viikkokaupalla.
"Vieläkin tämän tästä joku muistaa minut entiseksi missiksi. Varsinkin 50-60-vuotiaat muistavat misseyden hyvin", kertoo kuusamolaistunut yrittäjä Päivi Riipinen, o.s. Uitto.
Hän on tehnyt pitkään jo työtä matkailu- ja ravintola-alalla. "Ajatukset askartelevat nyt arkkitehtuurissa, kun suunnittelen kolmannen liikkeen avaamista."
Päivi Riipisen on yhtäkkiä vaikea edes keksiä, kuinka missikisoja tulisi uudistaa. Häntä eivät kyseiset kilpailut kerta kaikkiaan kiinnosta.
"En edes tiedä, kuka on viimeksi valittu missiksi", hän paljastaa.
Päivi uskoo, että tytöt haluavat pikemmin malliksi kuin missiksi. "Siihen aikaan, kun minä olin mukana, kaikki katsoivat missikilpailuja. Vielä 10-15 vuotta sitten saatoin itsekin seurata kilpailuja hajamielisesti."
Oulun yliopiston naistutkimuksen päätoiminen tuntiopettaja Niina Kuorikoski ei ole lainkaan yllättynyt, että missikisat kiinnostavat nuoria tyttöjä yhä vähemmän.
"Koko missi-instituutio on mielestäni vanhanaikainen, naisia esineellistävä ja tarpeeton."
Kuorikosken mukaan missikisat eivät myöskään enää edusta glamouria, jota ne toivat suomalaisiin koteihin aikaisemmin.
"Nykyään glamouria haetaan esimerkiksi suositusta Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta."
Kuorikoski kiinnittää huomiota myös missien pukeutumiseen.
"Aikaisemmin ero aikuisten naisten ja nuorten pukeutumisessa ei ole ollut niin suuri kuin se nykyään on. Nykyisistä missikisoista on nuorisomuoti kaukana, vaikka kilpailijat ovatkin melkeinpä teini-ikäisiä. Tässä on melkoinen ristiriita."