Sähköautojen käytettyjä akkuja liikkuu Suomessa niin vähän, että niiden second life -käytöstä ei saa vielä bisnestä, sanoo Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan projektipäällikkö Jaakko Savolainen.
Sähköautojen käytettyjen litiumakkujen kierrätys alkoi Suomessa vuoden alussa. Ajovoima-akuista voidaan joko ottaa arvokkaat ainesosat talteen tai keksiä akuille uusiokäyttöä.
Tuottajayhtiön, Suomen Autokierrätys Oy:n, mukaan jälkimmäinen vaihtoehto ei ole vielä Suomessa ajankohtainen käytettyjen akkujen vähäisen määrän takia. Vuosina 2015–2018 akkuja palautui vain 52 kappaletta.
Ajovoima-akkujen kierrätysoperaattoreita Suomessa ovat Fortum Waste Management, Stena Recycling ja oululainen uRecycle.
Fortum Waste Solutions Oy:n eli Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan projektipäällikkö Jaakko Savolainen, kuinka pitkään autojen litiumakkujen arvioidaan kestävän alkuperäisessä käytössään?
– Sähköautojen valmistajat lupaavat niille varsin pitkiä takuita. Akkujen suunnitellaan palvelevan auton keskimääräisen eliniän, mutta teknologia on vielä sen verran uutta, että kuka tietää, millaisia haasteita kohtaamme kymmenen vuoden päästä. Kaikkien edun mukaista on pidentää akun elinkaarta mahdollisimman pitkälle ja käyttää sitä ensisijaisesti sähköautossa.
– Kun akku, tai auto sen ympärillä, lopulta tulee käyttöikänsä päähän, yksi vaihtoehto on tehdä akuista niin sanottuja second life -energiavarastoja.
– Fortumilla on Suomessa ja Ruotsissa käytössä muutamia merikonttien kokoisia akkujärjestelmiä tällaisina varastoina. Eri kokoisia varastoja voi rakentaa myös käytetyistä sähköautojen akuista. Suurimmat akut esimerkiksi Teslan autoissa ovat kapasiteetiltaan 100 kilowattituntia.
Käytöstä poistettuja auton akustoja tarjotaan jo maailmalla yksittäisten rakennusten aurinkopaneelien ylijäämäsähkön varastoimiseen esimerkiksi Powervault- ja Aceleron-yhtiöden ratkaisuilla?
– Fortumkin myy aurinkopaneelijärjestelmiä. Niihin saa tarvittaessa myös akun, joka on uusi. Suomessa ajovoima-akkujen uudelleen käyttäminen ei ole merkittävää liiketoimintaa vähäisten määrien takia, mutta erilaisia kehitysprojekteja on meneillään.
– Autojen akkujärjestelmät rakennetaan juuri sitä tarkoitusta varten. Niihin sisältyy muun muassa jäähdytystä, muuntajia, turvallisuustekniikkaa ja etähallintaa. Monimutkaisia järjestelmiä ei voi vain kytkeä kiinni jonnekin muualle ja toivoa parasta.
Toimiiko Suomessa yhtään yritystä, joka tarjoaa tällaisia ajovoima-akkujen second life -ratkaisuja vaikka taloyhtiöille ja omakotitaloille?
– Tietääkseni ei ainakaan teollisessa mittakaavassa. Joitakin Pelle Peloton -tyyppisiä versioita olen nähnyt verkossa; pilotteja, kokeiluja ja mallikappaleita tietysti löytyy.
– Fortumissa uudelleenkäyttöratkaisuja pohdittaessa taustalla on aina se, että jos uudelleen käyttäminen ei onnistu tai kannata talou-dellisesti, meillä on mahdollisuus kierrätykseen talon sisällä. Akut tulevat jossakin vaiheessa tiensä päähän myös uudelleen käytettyinä.
Mitä kierrätettäville litiumakuille tapahtuu?
– Meillä ne päätyvät kemialliseen prosessiin, jossa tuotetaan kemikaaleja akkujen valmistajille takaisin. Koboltti ja nikkeli ovat kiinnostavimmat aineet.
– Suomelle on tärkeää, että investoimme myös perustuotantoon ja akkumineraalien jalostuskapasiteettiin. Maamme on akkuliiketoiminnan kannalta ainutlaatuinen paikka Euroopassa, ja osaaminen edistää kierrätysprosessia.
Uusiutuvien energianlähteiden tuotannon vaihtelevuus aiheuttanee haasteita sähköverkoille?
– Tarvitaan ainakin enemmän jouston varaa. Fortum hyödyntää megawattiluokan akkuja juuri tähän tarkoitukseen. Suurimmat vaihtelut tasaamme vesivoimalla.
Markkinat monin-kertaistuvat
Ennusteiden mukaan sähköautojen määrä kasvaa nykyisestä kolmesta miljoonasta 125 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Maailman litiumioniakkujen kierrätysmarkkinan arvo oli noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, mutta sen odotetaan nousevan tulevina vuosina yli 20 miljardiin euroon.
Lähde: Fortum Oyj.