Jos olet toiveikkaasti ajatellut, että tosi-tv -ohjelma Big Brother vetelisi jo viimeisiään, ilosi on ennenaikainen. Kun Suomen BB:n viides tuotantokausi lähestyy loppuaan, ohjelman katsojaluvut osoittavat yhä kasvua edelliseen tuotantokauteen verrattuna. Tosin hurjin nousu on taittunut. Kun edellisellä tuotantokaudella keskimääräiset katsojaluvut nousivat jopa kolmanneksella, nyt kasvu on noin kymmenen prosentin luokkaa.
Parhaillaan esitettävällä tuotantokaudella BB:n kello 22:n lähetystä on seurannut keskimäärin 420 000 katsojaa. BB:n Talk show vetää keskimäärin 570 000 katsojaa ja BB Extra 167 000.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että BB palaa mediaan uusine kilpailijoineen myös ensi syksynä. Sub-tv:n kanavajohtaja Maaretta Tukiaisen mukaan kaupalliseen menestykseen voi näillä näkymin olla tyytyväinen. Big Brother 2009 päättyy marraskuun viimeisenä sunnuntaina.
Julkisesta keskustelusta päätellen laaja on myös se joukko, joka ei voi ymmärtää, mitä järkeä on seurata samaan tilaan suljettujen, toisilleen vieraiden ihmisten töppäilyjä kolmisen kuukautta päivästä toiseen. Saati sitten ilmoittautua mukaan kisaan kaiken kansan pällisteltäväksi. Tokihan voittaja hyötyy uhrauksestaan 50 000 euroa.
Ohjelman paheksunta ei ole jäänyt vain kahvipöytäkeskustelujen tasolle. Monissa maissa BB:stä on keskusteltu parlamenttia myöten ja vaadittu ohjelman lopettamista sen epämoraalisuuden takia.
Ohjelman tuottaja Mikko Räisänen vastaa kysymykseen BB:n suosion salaisuudesta viittaamalla amerikkalaisiin reality-tv -tutkijoihin. Olennainen osa viehätystä on, että katsoja voi nauttia tietynlaisesta ylemmyydentunteesta tarkkaillessaan tosi-tv ohjelman esiintyjiä. Esiintyjiin on helppo samaistua ja heidän toimintaansa hämmästellä, arvostella ja myös ihailla.
"BB:n osalta menestymisen perusedellytys on, että tuomme taloon sellaisia ihmisiä, jotka ovat keskenään mahdollisimman erilaisia. Tiettyjen todennäköisyyksien mukaan oletamme, että he kiinnostavat suomalaista tv-katsojaa", Räisänen sanoo.
Vuosi vuodelta Suomen BB:ssä on myös vahvistettu formaatin perusideologiaa, että katsojat saavat etukäteen sellaista tietoa, mitä BB-asukkaat eivät tiedä. Tällä parannetaan katsojan mahdollisuutta tuntea itsensä BB-talon asukkaita fiksummaksi.
TutkijaMikko Hautakangas Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta on saanut vuosien varrella vastata lukuisia kertoja toimittajien kysymykseen, mitä Big Brother kertoo ajastamme. Hautakangas tekee väitöskirjaa tosi-tv:stä aineistonaan Big Brother.
Hautakankaasta on usein tuntunut, että hänen oletetaan vastaavan, että ihmiset eivät enää välitä toisistaan, että empatia on kuollut ja vain kylmät arvot merkitsevät. Tutkimustensa valossa hän ei löydä tukea näin synkille tulkinnoille.
Hautakangas haluaa aloittaa vastauksensa mediatuotannon digimurroksesta. Perinteinen mainosrahoitteinen televisio on kriisissä, koska mainostajat eivät enää voi luottaa siihen, että yleisö katsovat heidän mainoksensa ohjelman keskellä. Katsojat voivat yhtä hyvin surffata mainosten ajaksi toisiin svääreihin tai hyppiä mainoskatkojen yli tallentavan digiboxin avulla.
Paljon on mietitty myös sitä, miten saada netti valjastettua taloudelliseen hyötykäyttöön.
BB on vastaus näihin moniin kysymyksiin, koska se ei ole vain tv-ohjelma. Tuottaja Räisäsen sanoin se on laajin ja tehokkain monimediallinen kokonaisuus, mitä Suomen mediassa on.
Kokonaisuus pitää sisällään kolmen eri tv-ohjelman lisäksi nettisivuston ja monenlaiset lisäsisällöt netissä. Maksamalla nettikamerasta voi seurata talon tapahtumia reaaliaikaisesti ympäri vuorokauden. BB:n uutiset ja videovirran saa puhelimeensa, ja BB elää myös kaapeliverkossa.
Tämä kaikki antaa paitsi katsojille uuden mahdollisuuden päästä kommentoimalla ja keskustelemalla osaksi ohjelmaa, myös uudenlaisen alustan houkutella mainostajia ja sponsoreita. BB-talossa eletään arkielämää ja toisaalta kilpailijat suorittavat erilaisia tehtäviä. Se avaa mahdollisuuksia tuotesijoitteluun, esimerkiksi pikaruokaketju voi palkita asukkaat tehtävän suorittamisesta toimittamalla taloon ruuan. Ja mainostaa voi tietenkin myös nettisivustolla.
Hajautuneessa mediakentässä ei voida enää luottaa yhtenäisyleisöihin. Tässä tilanteessa ohjelman aktiiviset seuraajat, fanit, ovat erittäin tärkeitä.
"Aktiivinen fanittaminen on hyvä ase, kun pitää saada mainostajat vakuutettua vakiintuneesta katsojakunnasta", Hautakangas toteaa.
Vaikka ohjelma olisi mainosalustana kuinka nerokas, viime kädessä rakennelma seisoo ja kaatuu sen varassa, kiinnostaako ohjelma katsojia.
Hautakangas näkee, että BB tarjoaa monia eri katsomistapoja. Osa faneista katsoo ohjelmaa kuin urheilukilpailua, jossa on oma hevonen kisassa. Joku nauttii siitä, että pääsee halveksimaan huonoa tv-ohjelmaa ja nykyistä julkkiskulttuuria.
Hautakangas nostaa esiin kolmiyhteyden, jonka luovat ohjelmaa aktiivisesti seuraava yleisö, tuotanto ja talon asukkaat.
Ohjelman kolme osapuolta käyvät valtataistelua siitä, kuka määrittää, mitä talossa tapahtuu. Tuotannon ja yleisön välinen vuorovaikutus on Big Brotherissa poikkeuksellisen keskeinen osa ohjelmaa.
"Ohjelmassahan ei ole oikeastaan muuta sisältöä kuin kysymys yksilön ja median suhteesta", Hautakangas tiivistää.
Toki fanit epäilevät sitä, ovatko esimerkiksi ohjelman nettiäänestykset pelkkää silmänlumetta, mutta ainakin katsomisessa on voimakas osallistumisen tuntu. Tuotanto seuraa aktiivisesti fanien verkkokeskusteluja ja niitä kommentoidaan suoraan ohjelmassa.
BB on siis hyvä alusta tehdä rahaa, ja katsojalle ohjelman seuraaminen voi olla virkistävän aktiivista verrattuna tavanomaisen tv-sarjan seuraamiseen. Palataanpa ohjelman moraaliin.
Hautakankaan mielestä ohjelman idea ilmentää hyvin itsensä brändäämisen tarvetta, joka on oleellista modernissa yksilökeskeisessä kilpailuyhteiskunnassa. BB toimii pudotuspelin logiikalla, jossa kaikki kilpailijat pelaavat pohjimmiltaan omaan pussiinsa. Hyvä tyyppi on näennäisesti mukana yhteisössä, mutta tärkeintä on kuitenkin se, että pystyy tarvittaessa pudottamaan muut.
"Tämä argumentti ei siinä mielessä ole kauhean kestävä, että suomalaiset voittajat ovat esimerkiksi olleet aika kilttejä ja viattomia", Hautakangas sanoo.
Kun eliitti on moraalipaniikissaan katsonut, että ohjelman keskiössä on hyvin raadollinen selviytymistaistelu, yleisö ei Hautakankaan mukaan ole ihan niin raadollista kuin pelätään.
"Fanit, BB-talon asukkaat ja jopa työntekijät tuotannossa, valtaosa heistä suhtautuu aika empaattisesti toisiin ihmisiin. Useimmat eivät ole valmiita niin kylmään selviytymistaisteluun kuin mitä formaatin peruslähtökohdat antavat odottaa."
Ainakin ohjelma ilmentää, jos ei peräti edistä, nuorison vimmaa saada osakseen julkisuutta. BB-ohjelmaan hakeutuu pääasiassa nuoria aikuisia. Ohjelman tuottaja Mikko Räisänen on 46-vuotias. Hän peilaa vastauksessaan maailman muutosta niihin päiviin, kun hän itse oli parikymppinen.
"Mediamaailma on täysin erilainen. Silloin oli tietyt keinot ja tavat toteuttaa itseään ja seurata mediaa. Nyt se on täysin jotain muuta. Minä en keksi, mitä pahaa siinä on, että nämä nuoret haluavat olla julkisuudessa."
Mikko Hautakangas varjonyrkkeilee eri väitteiden kanssa, joilla nuorison julkisuushakuisuutta on paheksuttu. Kuten että nuoret haaveilevat julkisuudesta, eivätkä halua mitään muuta elämältään.
"Jos nuorilta kysytään, he haluavat perheen ja hyvän työn. Kyselyiden perusteella hyvin perinteiset arvot ovat lopulta tärkeitä nuorten elämässä. Julkkiskuvio koetaan jonkinlaisena pelinä, pienenä luksuksena, joka voisi olla hauskaa."
Hautakangas myöntää, että joukossa on myös patologisia julkkispyrkyreitä, mutta jos ajatellaan nuorison keskiarvoa, suhtautuminen julkisuuteen on kevyempää kuin mitä usein luullaan.
Julkisuuteen pyrkimisen voi myös nähdä oman kantin kokeiluna. Ajan kuvaan kuuluu, että pitää olla hyvä tyyppi. Miksipä ei osoittaisi tosi-tv -ohjelmaan osallistumalla, että on yksilö, joka kestää kovan kritiikin ja vaikka ikävän julkisuuden.
Sitäkin on pohdittu, että käyttääkö tuotantoyhtiö hyväkseen nuoria hölmöjä, jotka haaveilevat helposta julkisuudesta. Entä kun tulee ohjelmassa paljastaneeksi itsestään jotain sellaista, joka esimerkiksi vaikeuttaa työnsaantia tulevaisuudessa. Hautakankaan mielestä on aiheellista kysyä, onko vastuu yksinomaan sillä, joka on riittävän hölmö osallistuakseen ohjelmaan.
Tuottaja Räisänen vastaa, ettei kenellekään voi hakuprosessin jälkeen olla epäselvää, mikä on pelin henki ohjelmassa. Valintaprosessi kestää useamman kuukauden.
"Se vastaa käytännössä ylemmän johdon rekrytointia bisnes-maailmassa. Läpi hakuprosessin painotamme sitä, mikä on se juttu talossa ja miten BB-talon asukkaita julkisuudessa kohdellaan. Käymme myös läpi, miten tämä mahdollisesti vaikuttaa heidän lähiympäristöönsä, sukulaisiin ja perheeseen."
Siis nerokas formaatti, mahtava bisnes, mutta täytyyhän BB:n tekemisen joskus loppua.
"Joskus sen tekeminen loppuu, mutta tietyt peruskuviot ovat tulleet ohjelman myötä osaksi tv-kulttuuria, ja ne tulevat muodossa tai toisessa näkymään jatkossakin", vakuuttaa tutkija Hautakangas.
Monimediallisuudessa BB:n ja monen muun tosi-tv -ohjelman oppeja hyödynnetään jo nyt.
Myös vertaismelodraamalle, tavallisten ihmisten käyttämiselle tunnepitoisen draaman lähteenä, tutkija ennustaa pitkää ikää.
BB on kilpailu, ja kilpailuohjelmia on aina ollut. Katsojien mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen äänestämällä on tullut jäädäkseen.
Eikä BB ole viimeinen viihdeohjelma, joka koettelee moraalirajoja ja herättää paheksuntaa. Sekin on osa formaattia. Kuten tuottaja Räisänen sanoo, että kun ohjelma kuitenkin noudattaa omaa moraalikoodistoaan sekä Suomen lakeja ja asetuksia, ja onnistuu silti herättämään voimakasta liikehdintää julkisessa keskustelussa, se kertoo vain, että ohjelmantekijät ovat onnistuneet sisällön tuottamisessa.
"Ilman muuta tavallisten ihmisten ja moraalikysymysten äärellä toimiva dramaattinen viihde säilyy osana tv-viihdettä BB:n jälkeenkin", sanoo Hautakangas.