Min­ne­so­ta-hoi­to opettaa eh­dot­to­maan rait­tiu­teen

Alkoholismi on sairaus, joka aiheuttaa juomista, eikä päinvastoin", painottaa päihdeterapeutti Simo Seppelin Lapualla toimivasta Minneso

Ei lääkettä. Päihdeterapeutti Simo Seppelinin mielestä lääkkeetön hoito on ainoa tie ulos juomiskierteestä.
Ei lääkettä. Päihdeterapeutti Simo Seppelinin mielestä lääkkeetön hoito on ainoa tie ulos juomiskierteestä.
Kuva: Eljas Sallmén

Alkoholismi on sairaus, joka aiheuttaa juomista, eikä päinvastoin", painottaa päihdeterapeutti Simo Seppelin Lapualla toimivasta Minnesota-hoitokeskuksesta. Keskuksen alkoholismikäsitys pohjaa Yhdysvaltain lääkäriliiton ja Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelyyn. Suomessa alkoholismia ei virallisessa tautimäärittelyssä pidetä omana sairautena, vaan oireena juomisen taustalla olevista sosiaalisista ja psyykkisistä ongelmista.

Seppelinin mielestä suomalainen määrittely on huono. Syynä siihen hän pitää sitä, että maasta puuttuu käytännössä päihdehuollon koulutus ja todellinen asiantuntemus.

Seppelin on itse toipunut alkoholismista Minnesota-hoidon avulla. Sitä saadakseen hänen piti muuttaa Ruotsiin, jossa Seppelin kouluttautui sittemmin myös päihdeterapeutiksi.

Minnesota-hoito syntyi nimensä mukaisesti Yhdysvalloissa Minnesotassa vuonna 1949. Hoidon avulla on tähän mennessä autettu ylös alkoholismin alhosta yli 100 000 ihmistä. Hoitotulokset ovat olleet hyviä: yli 90 prosenttia hoidon läpikäyneistä on pysynyt kuivilla. Vastaavat luvut Suomessa toteutettavilla normaalihoidoilla ovat vain muutaman prosentin luokkaa, Seppelin vertaa.

Hoito pohjautuu siihen, että alkoholismi tunnustetaan itsenäiseksi sairaudeksi. Alkoholismin taustalla nähdään perinnöllinen ennakkotaipumus.



Parantumaton
sairaus


"Kaikista alkoholia käyttävistä noin kymmenesosasta tulee alkoholisteja, eli heidät kohtaa alkoholismi-niminen sairaus", Seppelin toteaa. Sairaus on parantumaton, mutta se on hoidettavissa niin, että ihminen pääsee irti alkoholinhimostaan ja voi viettää hyvää elämää. Seppelin muistuttaa, että valtaosa alkoholisteista käy työssä ja ulkopuolisen silmin näyttää elävän melko normaalia elämää.

Minnesota-hoito tähtää ehdottomaan raittiuteen. Se edellyttää elämäntapojen pysyvää muutosta. Siksi hoito on kokonaisvaltaista, jossa sen kohteena ovat niin ihmisen fyysinen, psyykkinen kuin henkinenkin puoli.

Hoidossa ei käytetä minkäänlaisia kemiallisia lääkkeitä. Ne saavatkin Seppeliniltä tylyn tuomion.

"Alkoholismiin ei ole lääkettä. Nykyisin alkoholisteille kuitenkin määrätään huumaavia lääkkeitä, jotka ovat pahempi asia kuin itse viina", Seppelin jyrähtää. Lääkehoito johtaa hänen mukaansa useimmiten niin sanottuun sekakäyttöön.

Hoito on myös sikäli kokonaisvaltaista, että se huomioi alkoholistin läheiset.

"Alkoholismista kärsii koko potilaan lähipiiri. Siksi senkin pitää saada apua omaan toipumiseensa."

Hoito alkaa 28 päivän intensiivijaksolla Lapuan hoitokeskuksessa. Hoidossa käytetään muun muassa AA:n kehittämiä menetelmiä.

Hoidon aluksi potilaan lääketieteellinen tila selvitetään ja hänestä tehdään sosiaalinen ja eettinen kartoitus. Hoito on monille raju kokemus.

"Potilas kohtaa hoidossa todellisuuden. Se on karmea hetki, mutta samalla kenties elämän hienoin", Seppelin kuvailee.

Perhe tulee mukaan kuvaan noin kolmen viikon kuluttua hoidon alkamisesta. Perhettä hoidetaan lähinnä antamalla tietoa sairaudesta. He osallistuvat myös terapiaryhmiin.

Minnesota-jatkohoito kestää 11 kuukautta. Se on hajautettu ryhmiin eri puolille maata. Pohjoisessa ryhmiä toimii toistaiseksi Oulussa ja Sodankylässä.



"Uskomaton
muutos"


Oululainen Pentti (nimi muutettu) on läpikäynyt oman hoitoprosessinsa tämän vuoden aikana, kymmenien vuosien juomis- ja lääkekierteen jälkeen. Hän pitää hoidon tulosta ihmeellisenä. Akateemisessa maailmassa työskentelevä mies on löytänyt sen myötä elämän uudelleen.

"Muutos on ollut uskomaton. Se, että löytää taas oman aidon tunne-elämänsä, on ihmeellistä. Suhtautuminen elämään on taas positiivista. Monet tututkin ovat ihmetelleet, mitä on tapahtunut", Pentti kertoo.

Pentille avainsana toipumiseen oli tieto siitä, että kyseessä on nimenomaan sairaus. Tieto auttoi suhteuttamaan asioita ja sitoutumaan hoitoon. Erityisen tärkeänä Pentti pitää sitä, että perhe on hoidossa mukana. Hän sanoo jälkikäteen hämmästelleensä, kuinka voimakkaasti alkoholismi vaikutti juuri perheeseen.

"Vaikka en koskaan halunnut kenellekään mitään pahaa, heidän elämänsä on ollut yhtä helvettiä", Pentti summaa.