Työ- ja elinkeinoministeriöllä on ydinjätteen loppusijoitushankkeessa taskussaan jokerikortti, sillä ydinenergialain 29. pykälän nojalla se voi halutessaan pakottaa ydinvoimayhtiöt yhteistyöhön.
Nyt, kun Fennovoima ja Posiva pääsivät keskenään sopimukseen ydinjätteen loppusijoituksen tutkimus- ja kehitystehtävistä, kortti voidaan laittaa taas joksikin aikaa piiloon.
– Olemme perinteisesti katsoneet näitä askelia yksi toimenpide kerrallaan. Nyt Fennovoima toimitti meille ympäristövaikutusten arviointiohjelman, ja seuraava tehtävämme on käydä läpi se materiaali jota on toimitettu, perustelee teollisuusneuvos Herkko Plit TEM:stä.
– Sitä kautta pystymme selvittämään, voimmeko jatkaa rakennusluvan käsittelyä, eli onko lupa täyttänyt periaatepäätöksen ehdon, ja sitä kautta päättämään, onko periaatepäätös vielä voimassa. Kun rakenmuslupaa käsitellään, katsotaan mikä on jätehuollon tilanne rakentamisluvan kannalta. Tämä käsittely on vuosina 2017-18, joten en lähde ennakoimaan, mikä tilanne silloin on.
Rehn suosii Eurajoen Onkaloa
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) pitäisi parhaana, että Fennovoiman jätteet säilöttäisiin Posivan Eurajoelle rakentamaan loppusijoituspaikkaan, Onkaloon. Toistaiseksi Posiva ei ole ajatukselle lämmennyt.
Toisaalta ministeriö ei ainakaan suoraan torppaa ajatusta Fennovoiman Eura- tai Pyhäjoelle rakentamasta omasta ydinjäteluolasta.
– Näitä tapahtumaketjuja ei tule spekuloida liikaa eteenpäin, vaan pitää ymmärtää mitä esitetään, ja minkälaiset ovat reunaehdot, Plit muotoilee.
Matkassa on vielä sekin mutka, että edes Posiva ei tiedä, paljonko jätettä Onkalo lopultakin nielee. Loppusijoitus aloitetaan ensi vuosikymmenellä.
– Siinä vaiheessa, kun sitä rakennetaan ja saadaan käyttökuntoon, meillä alkaa olla ensimmäisiä indikaatioita siitä, kuinka hyvä kallioperä on loppusijoitukseen. Puhutaan niinsanotusta hylkäysprosentista, Plit pohtii.
– Toinen asia tietysti on se, paljonko ydinjätettä Suomessa ylipäätään tulee. Sekin vaikuttaa asiaan.
Paikan löytäminen
hidasta puuhaa
Aivan kiire ei asialla ole, sillä Fennovoima aikoo valita ydinjätteensä loppusijoituspaikan vasta 2040-luvulla.
Toisaalta Onkalonkin tapauksessa loppusijoituksen valmistelu alkoi jo 1980-luvulla ja paikka valittiin vuonna 2000. Rakentamislupa saatiin viime marraskuussa, ja nykyisen aikataulun mukaan vuonna 2020 jätetään laitoksen käyttölupahakemus.
Myös Herkko Plit toteaa, että uusien loppusijoituspaikkojen etsiminen ei käy ihan kädenkäänteessä.
– Ottamatta kantaa spesifisti siihen, miten asiat menevät jatkossa, yleiskommenttina voi todeta kuitenkin että geologiset tutkimukset ovat hyvin aikaavieviä. Kyllä siinä puhutaan useampien vuosien ellei vuosikymmenten aikasyklistä.