Laanilan teollisuusalueelle rakennetaan biovoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Laitos tuottaa puhtaampaa energiaa huipputeknologialla.
– Sen merkitys on suuri matkalla kohti Oulun Energian 90 prosentin hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä, toteaa Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä.
Biovoimalaitoksen peruskiven muuraustilaisuus oli maanantaina. Päämuuraajana toimi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Kiintoisat näkymät
Biovoimalaitos rakennetaan Laanilassa vuonna 2012 käyttöönotetun ja jätteitä energiaksi jalostavan ekovoimalaitoksen läheisyyteen. Suunnittelussa on huomioitu, että biovoimalaitoksen ympärille voi tulevaisuudessa nousta voimalaitoshöyryä käyttäviä biojalostamoita ynnä muuta teollisuutta.
Alueen vetovoimaa lisää se, että sinne on jo olemassa myös rautatieyhteys.
Biovoimalaitos sai ympäristöluvan viime vuoden joulukuussa.
Päätös investoinnista tehtiin 4. tammikuuta 2018. Laitos sai rakennusluvan toukokuussa ja rakentaminen alkoi kesäkuussa.
Valmis 2020
Biovoimalaitos valmistuu marraskuussa 2020 ja se korvaa samana kesänä tuotannosta poistuvan Toppila 1 -voimalaitosyksikön.
Biovoimalaitos on energiatehokkuudeltaan ja päästöiltään selvästi parempi kuin vuodesta 1977 sähköä ja kaukolämpöä tuottanut Toppila 1, joka ei enää täytä 2020-luvun ympäristövaatimuksia.
– Toppila 1:n alas- ja Laanilan biovoimalaitoksen ylösajon jälkeen Oulun Energian koko energiantuotannossa hiilidioksidipäästöt puolittuvat. Pienhiukkaspäästöt Toppila 1:een verrattuna vähenevät 90 ja rikkidioksidipäästöt 75 prosenttia, Juhani Järvelä sanoo.
Vuonna 1995 valmistunut Toppila 2-voimalaitosyksikkö jatkaa energiantuotantoaan elinkaarensa loppuun, arviolta vuoteen 2035 saakka.
Avaintietoja biovoimalaitoksesta
Polttoaineteho 215, sähköteho 70 ja kaukolämpöteho 175 megawattia.
Tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Valmius tuottaa myös prosessihöyryä teollisuudelle.
Voi hyödyntää erilaisia polttoainekoostumuksia, myös kierrätyspolttoainetta. Tekniikka ei rajoita esimerkiksi puun sataprosenttista käyttöä, kuten Toppila 1:ssä. Polttoainejakaumasta keskimäärin 70 prosenttia on puuta. Loppuosa on kiertotaloudesta saatavaa kierrätyspolttoainetta ja huoltovarmuuden varmistavaa turvetta.
Käyttöikä 40 vuotta.
Kustannusarvio 200 miljoonaa euroa.
Päälaitetoimittajat ja suunnittelijat: kattilalaitos ja savukaasunpuhdistus Valmet Technologies, turbiinilaitos Siemens, kiinteän polttoaineen vastaanotto-, varastointi- ja kuljetinjärjestelmä Raumaster, suunnittelukonsultti Pöyry Finland sekä arkkitehti- ja pääsuunnittelu UKI Arkkitehdit.