Demarijohtaja Antti Rinne touhuaa olohuoneessaan.
Lämpimät talvivaatteet siirtyvät yksi kerrallaan mustaan muovisäkkiin. Niitä ei heitetä pois, vaan Rinteillä ovat vauhdissa perheen pienimuotoiset talkoot pakolaisten auttamiseksi.
– Mäntsälään on tulossa afgaaneja, tietääkseni perheitä, Rinne kertoo.
Antti ja hänen vaimonsa Heta Ravolainen-Rinne istuvat kunnanvaltuustossa, jossa sosialidemokraateilla on valtaa.
Eduskunnassa sdp kärvistelee oppositiossa, mutta vuonna 1899 perustetun työväenpuolueen tulevaisuus näyttää lupaavalta: Ylen tuoreimmassa gallupissa puolue nousi Suomen suurimmaksi 21,2 prosentin kannatuksella.
Sohvalle istuu Suomen mahdollinen seuraava pääministeri tai valtiovarainministeri. Tarkoituksena on selvittää, millaista politiikkaa Rinteen johtama sdp hallituksessa harjoittaisi.
– Hallituksen politiikka on nakertanut luottamusta työmarkkinoilla ja romahduttanut ihmisten luottamuksen siihen, että poliitikot näkevät, mikä on oikein ja mikä väärin. Se on syönyt lapsiperheiden, työttömien, opiskelijoiden ja eläkeläisten toimeentuloa radikaalisti.
– Olen ollut puolueen hommissa vuosikymmeniä, eikä koskaan aiemmin ole ollut tilanteita, joissa ihmiset ovat itkien tulleet kertomaan, että heidän pitää valita ruoan ja lääkkeiden ostamisen välillä. Se on seurausta hallituksen politiikasta. Olen tosi vihainen siitä, Rinne sivaltaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamaa perusporvarihallitusta.
Nykyinen keskusta ei ole Rinteen mielestä alkiolainen – myös kokoomus käy kumppaniksi
Toukokuussa 2014 Rinne syrjäytti sdp:n johdosta valtiovarainministerinä istuneen Jutta Urpilaisen. Näyttävä vallanvaihdos ei kummunnut tyhjyydestä, vaan Rinne kertoo nyt, että häntä oli houkuteltu Urpilaisen haastajaksi pitkään.
– Ay-profiilini oli sellainen, että uskalsin tehdä asioita ihmisten hyväksi. Kysyjiä oli ollut parin vuoden ajan, ennen kuin elokuussa 2013 vakavasti otettava porukka halusi keskustella kanssani sdp:n johtamisesta yhden illan ajan.
Rinne työskenteli valtiovarainministerinä vuoden ja sorvasi yhden budjetin. Sitten kutsui oppositio.
Sdp:llä on 35 kansanedustajaa, pääministeripuolue keskustalla 49.
Asetelma on aavistuksen nurinkurinen. Vuosina 1966–2003 sdp sai kaikissa vaaleissa vähintään 48 kansanedustajaa. Maaseudun puolueena pidetty keskusta oli 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa alle 40 edustajan puolue, jonka säilyminen suurena puolueena on ollut ihme kaupungistuvassa Suomessa.
Keskustalla on ollut kykyä uudistua, vaikka osatotuus lienee, että puolue olisi saattanut kuihtua, ellei presidentti Urho Kekkonen olisi varannut sille aina kiintiöpaikan hallituksesta ja pitänyt kokoomusta väkisin oppositiossa.
Rinteen tavoitteena on nostaa sdp pääministeripuolueeksi eli paikkamäärältään 50:n kieppeille. On aika puhua siitä, kenen kanssa Rinne haluaisi Suomea johtaa.
– Hirveän usein meillä on ollut maalaisliitto kumppanina hyvinvointivaltiota rakentamassa.
– Se alkiolainen maalaisliitto, Rinne lisää.
Myös kokoomus on Rinteelle vaihtoehto hallituskumppaniksi. Keskustan hallituspolitiikkaa hän ei pidä ”alkiolaisena” vaan kaverikapitalismina. Myyttistä keskustaan liitettävää alkiolaisuutta voinee kuvailla köyhän asialla olemiseksi.
– Neuvottelut hallituspohjasta käydään aina vaalituloksen perusteella, mutta sen sanon, että sdp lähtee seuraavien vaalien jälkeen vain hallitukseen, jonka ohjelma on vahvasti sosialidemokraattinen, Rinne sanoo ja hörppää kahvia muumimukista.
Puhukaamme siis asiasisällöstä. Rinne valitsee aiheeksi hoitajamitoituksen.
Hoitajamitoituksesta tulossa välikysymys
Hallitus on laskemassa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen ensi vuonna 0,5:stä 0,4:ään. Kymmenelle vanhukselle riittäisi jatkossa neljä hoitajaa, mikä hirvittää alalla työskenteleviä ja huonokuntoisten vanhusten omaisia.
– Jos hallitus ei korjaa esitystään ja takaa laitoksissa oleville vanhuksille inhimillistä hoivaa, me muutamme hoitajamitoituksen joka tapauksessa, kun pääsemme valtaan. Seuraavaksi teemme asiasta välikysymyksen, ellei hallitus peru esitystään, Rinne kertoo.
– Olen halunnut muuttaa sdp:n linjaa. En puhu puolueen viemisestä oikealle enkä vasemmalle vaan ihmisten arkeen liittyvien asioiden hoitamisesta oikeudenmukaisemmalla tavalla.
Rinnettä närästää porvareiden väittämä, että oppositio ideoi menokohteita vailla vastuuta valtiontaloudesta.
– Muistutan, että tekemässäni budjetissa velanotto oli 4,7 miljardia vuodessa. Kun Alexander Stubb (kok.) teki Sipilän hallituksen ensimmäisen budjetin, velanotto oli kasvanut 5,9 miljardiin euroon. Petteri Orpolla (kok.) luku oli nyt 5,5 miljardia.
– Kun hallitus on päättänyt, että verotusta ei voi käyttää tulojen lisäämiseen, silloin edetään leikkausten kautta, eikä niitä voi tehdä ilman, että vammauttaa koko hemmetin hyvinvointivaltion totaalisesti, Rinne puuskahtaa.
Solidaarisuusvero pysyisi voimassa
Sdp:n talouspolitiikka perustuisi menosopeutusten ja tulonlisäysten yhdistelmään. Ruotsista demarit kopioisivat rahoituslaitosten liiketoimintaveron, jonka tuottotavoite olisi 230 miljoonaa euroa. Yli miljoonan euron perintöjen verotusta sdp kiristäisi kaksi prosenttiyksikköä.
Rinne pitäisi voimassa valtiovarainministerinä laatimansa vuoden 2015 veroluokat, jolloin yli 90 000 euroa ansaitsevat maksaisivat kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa solidaarisuusveroa (33,75 %). Pääomatulojen verotusta tiukentamalla sdp hankkisi valtiolle 136 miljoonaa euroa lisätuloja.
Demarisilppuriin joutuisi esimerkiksi yritystukia.
– Vaihtoehtobudjettiamme noudattaen syntyisi arviolta 38 000 uutta työpaikkaa, eikä kokonaisveroaste kiristyisi lainkaan, vaikka laajentaisimme veropohjaa. Valtion velanotto olisi 370 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen budjetissa.
Suurin oppositiopuolue on tarkistuttanut vaihtoehtonsa arviovaikutukset eduskunnan tietopalvelulla.
Rinne on saanut neuvoja Stefan Löfveniltä
Rinne tietää, että mikään puolue ei saa kaikkia esityksiään hallitusohjelmaan.
Vaikeinta on muuttaa rakenteita, joiden uudistaminen vaatii yli vaalikausien kestävää työtä. Edellinen pääoppositiopuolue keskusta hautasi ministeriautoihin noustuaan pakolliset kuntaliitosselvitykset ja toi tilalle maakuntamallin, vaikka ei ollut pitänyt siitä meteliä soppatykkien äärellä.
Sdp:ssä tiedetään, että puolueella on valta muuttaa valmisteltavan sote-uudistuksen sisältöä, jos puolue voittaa kevään 2019 vaalit. Maakuntien on määrä aloittaa ennen vaaleja, mutta valinnanvapauden käyttöönotto on siirtymässä seuraavan hallituksen valtakaudelle.
Rinne ei suoraan julista asiaa, mutta selväksi tulee, että hallitukseen päästyään sdp vahvistaisi julkista palvelutuotantoa ja kuntien roolia.
– Oletimme, että soten parlamentaarinen valmistelu olisi jatkunut viime vaalikauden lopun työn pohjalta ja että perustuslakivaliokunnassa kaatuneen mallin viat olisi korjattu yhdessä. Kävikin niin, että keskusta päätti viedä läpi ikiaikaisen unelmansa maakunnista ja kokoomus otti siitä kovan hinnan eli pakkoyhtiöittämisen ja laajan valinnanvapauden.
– Valinnanvapaus sinällään on ihmisille tärkeää, mutta pakkoyhtiöittäminen ja hallituksen malli pirstaloivat palvelut, eikä kukaan kohta tiedä, millä tavalla ja mihin pääsee hoitoon. Emme hyväksy perustaltaan terveiden järjestelmien rapauttamista. Haluamme toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation, joka tarkoittaa ihmisten ja perheiden katsomista kokonaisuuksina, mutta haluamme verorahat palveluihin, emme yksityisten yritysten voittoihin. 34 yksityistä sote-yritystä myytiin ulkomaille heinäkuussa. Siis 34! Miksi? Siksi, että sijoittajat haistavat miljardibisneksen, Rinne kritisoi.
Rinne kertoo jutelleensa kymmeniä kertoja demaripääministeri Stefan Löfvenin kanssa Ruotsin porvareiden toteuttamasta valinnanvapaudesta.
– Kustannukset ovat nousseet Tukholmassa ja terveyserot kasvaneet räjähdysmäisesti koko Ruotsissa. Laadukkaat palvelut keskittyvät sinne, missä on rikkaita, ja vähenevät köyhien asuinalueilta. Stefan on varoittanut minua, että Suomen ei pidä purkaa julkista palveluverkkoa. Emme halua pakkoyhtiöittämistä, vaan että julkinen sektori edelleen on päätuottajana palveluissa ja päättää, missä tarvitaan yksityistä tai kolmatta sektoria täydentämään. Poiketen hallituksen mallista myös kunta voi edelleen toimia tuottajana, Rinne paaluttaa sdp:n sote-pilarit.
Julkiset terveyskeskukset ovat toiminnassa vielä vuonna 2019, joten pääministeripuolueena sdp:llä olisi valta säilyttää ne. Eikä juristi Rinne usko nykymallin toteutumiseen muutenkaan.
– Päivä päivältä pidän vähemmän todennäköisenä, että hallitus pystyy viemään sote-mallinsa läpi. Raha ja valta eivät ole keskenään oikeassa suhteessa. Eihän maakunnilla ole sote-asioissa käytännön valtaa. Malli voi kaatua perustuslakiin samalla tavalla kuin edellinenkin. Toinen ongelma on viranomaisvastuun säilyttäminen yhtiöittämisessä, Rinne arvioi.
Lue Suomen pääministeriksi tähtäävän Antti Rinteen koko henkilöhaastattelu Lännen Median sanomalehtien isänpäivän painetuista lehdistä. Haastattelussa Rinne kertoo muun muassa, miten sdp parantaisi köyhien lapsien mahdollisuuksia harrastaa urheilulajeja.
