Kun näin silloisen Rasmuksen, nykyisen The Rasmuksen, ensimmäistä kertaa, oli soittajilla päällään sairaanhoitajapuvut.
Basisti EeroHeinonen oli leikannut irokeesin, joka kulki korvasta korvaan. Vallattomasti poukkoilevat pojat ottivat pokkareillaan kuvia yleisöstä. Oli vuosi 1997 ja paikka Oulun 45 Special. Bändi oli toisen levynsä jälkeisellä kiertueella.
Sen jälkeen yhtye onkin vieraillut Oulussa ja 45:ssa tämän tästä.
"Jameissa soitettiin kerran Kingston Wallia", muistelee laulaja Lauri Ylönen (s. 1979) innostuen. Yläkerran erikoinen lavaratkaisu pisti mielikuvituksen koville.
"Encorea piti mennä odottelemaan pyyhkeen taakse, kun takahuonetta ei ollut", nauraa vuonna 1999 bändiin liittynyt rumpali Aki Hakala.
Kolmatta miljoonaa levyä maailmalla myynyt The Rasmus tuskin Nelivitosessa enää soittaa, ellei sitten jameissa. Bändi on nytkin suomalaisittain poikkeuksellisen isolla kiertueella: tusinan verran keikkoja soitetaan isoissa halleissa. Mukana ovat myös Dynasty-yhtiön Von Hertzen Brothers ja Mariko, vaikka bändi olisi todennäköisesti pärjännyt omillaankin.
"Yksin kiertäminen on niin kaavamaista. Toisten kanssa se on hauskempaa, ja keikoillakin skarppaa, kun huomaa kuinka hyviä muut ovat", selittää Ylönen.
Haastattelupäivän aamuna tiedotusvälineet olivat pullollaan edellisen päivän Kauhajoen tragediaa. Ylönen kuuli tapauksesta vasta aamulla.
"Oli selkäpiitä karmiva kokemus ajaa Lönnrothinkatu päästä päähän kun kaikki liput olivat puolitangossa", hän kertoo vakavana.
Maailman ristiin rastiin kolunneet pelimannit pitävät kouluampumisia ääritapauksina.
"Tämä on kuitenkin erittäin turvallinen maa. Me olemme nähneet paljon paikkoja kuten Istanbul, Mexico City tai Johannesburg, joissa väkivalta on päivittäistä kauraa", Hakala pohtii.
Syitä tapahtuneeseen he eivät halua arvuutella, saati sitten ryhtyä vastausautomaateiksi. Nuorisoidolin roolinsa he toki tiedostavat, vaikka eivät katsokaan olevansa mitään nuhteettoman elämän mallinukkeja.
"Sen voisin kertoa nuorille, että meilläkin tästä unelmasta tuli totta", sanoo Ylönen ja viittaa bändin vuosituhannen vaihteen ajan vaikeuksiin. Silloin teinitähtiä pidettiin jo menneen talven lumina.
"Kun liityin Rasmukseen minulle sanottiin, että miksi liityt kuolevaan bändiin. Semmoisista epäilijöistä saimme paljon voimaa", kertoo Hakala.
Megarocktähteydestään huolimatta ujon oloinen Ylönen kertoo kuinka tärkeä nuorisotalo Oranssin merkitys hänelle aikoinaan oli.
"Itse löysin valoa elämääni, kun rohkaistuin menemään 13-vuotiaana Oranssi-klubille. Hyvä niin, koska sieltä löytyi paljon kavereita. Siellä otettiin eri tavalla huomioon kuin kotona. Oli helpompaa puhua jollekin vetäjälle", kertoo Ylönen.
Isäksi tuleminen on muuttanut molempien arvomaailmaa.
"Vastuu toisesta asettaa asiat perspektiiviin", kertoo Hakala, vuoden ikäisen tytön isä. Ylönen tuli isäksi huhtikuussa.
"Bändissä oleminen on jatkuvaa sosialisointia. Kun pääsen leikkimään poikani kanssa, se maailma kutistuu. Yritän pitää sen niin", hän kertoo.
Ylösen kotona on muutakin uutta, vanha piano. Se on normaalisti kitaralla hittejä rustaavalle, Suomen menestyneimmälle pop-säveltäjälle, työkalu uudessa haastavassa projektissa.
Häntä pyydettiin säveltämään musiikki JP Siilin jouluna ensi-iltansa saava elokuvaan Blackout.
"Olen tehnyt teemoja ja roiskinut todella vapautuneesti. Sisälläni on paljon elokuviin sopivaa harmoniamaailmaa", kertoo Ylönen työskentelystään uudella alueella.
The Rasmus, Von Hertzen Brothers ja Mariko esiintyvät huomenna
lauantaina 4. lokakuuta Oulussa Club Teatrialla.