Ranskan liikenneministeriö on ensimmäisen kerran antanut viralliset arviot ajokortitta ajavien määrästä. Sen arvion mukaan kortittomia on liikenteessä noin 2,5 miljoonaa, joka tekee 7,5 prosenttia Ranskan tielläliikkujista.
Toinen huolestuttava seikka on väärennettyjen ajokorttien valtava määrä. Pessimistisimmät arviot ovat miljoonien luokkaa, kun laillisia kortteja on tällä hetkellä noin 33 miljoonaa.
Ajokortitta ajaneille langetettiin viime vuonna 84 599 tuomiota. He aiheuttivat 3 763 vakavaa onnettomuutta ja 168 henkilön kuoleman.
Kymmenessä vuodessa ajokortitta ajaminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Syitä on lukuisia.
Ns. pistekortin voimaan astuminen on tuonut mukanaan sen, että useamman perättäisen, pienenkin rikkeen johdosta saattaa kortti lähteä lopullisesti hyllylle. Esimerkiksi kaksi lievää ylinopeutta ja yksi pitkät valot päällä taajamaan saapuminen kolmen vuoden sisällä niin kaikki 12 pistettä ovat mennyttä ja uusi inssiajo edessä.
Moni, joka tarvitsee autoa työssään, jatkaa ajamista kortitta kunnes autokoulut ja ajokoe on käyty uudelleen.
Vain alle puolet läpäisee
inssiajon kerralla
Insinööriajosta on tullut yhä vaikeampi ja ensiyrittäjistä vain 48,5 prosenttia läpäisee sen. Henkilökunnan puutteesta johtuen seuraavaa inssiajomahdollisuutta joutuu parhaassa tapauksessa odottelemaan kaksi kuukautta, pahimmassa lähes vuoden.
Oma lukunsa ovat ongelmalähiöt, joissa laki ja järjestys ovat tuntemattomia käsitteitä. Niissä toimivien yhdistysten mukaan lähes puolet nuorista ajaa ilman korttia eikä edes harkitse autokoulun käymistä.
Väärennettyjä kortteja hankkivat etenkin henkilöt, joilta ajolupa on mennyt hyllylle vuosiksi, rikolliset ja lukutaidottomat maahanmuuttajat.
Pimeän kortin saaminen on suhteellisen helppoa kaikissa Ranskan suurkaupungeissa. Huolellisesti väärennetty ajolupa maksaa 1 500 euroa. Ratsiassa poliisin on lähes mahdotonta todeta tällaista vääräksi, ellei ota yhteyttä pääkortistoon.
"Oikea väärennetty" on puolta kalliimpi. Tällöin apuna on käytetty joko virkavallan tai läänien liikennekortistojen henkilökuntaa. Jos moinen ajolupa on viimeisen päälle tehty ja rekisteröity pääkortistoon, sitä ei voi todeta vääräksi.
Ajokortitta-ajoa helpottaa lainsäädäntö. Jos kuljettajalla ei ole ajokorttia ja henkilöllisyyspapereita mukanaan, hän ilmoittaa ratsian yhteydessä nimensä ja käy viiden päivän sisällä näyttämässä ajolupansa jollain läänin poliisiasemalla. Kortitta ajavat ilmoittavat jonkin tuttavansa nimen, jolla on ajolupa ja tämä käy esittämässä sen. Koska ratsaaja ja tarkastava poliisi eivät käytännössä koskaan ole sama henkilö, jää petos toteamatta.