Mil­joo­nan ihmisen pe­las­ta­ja

Kolmipisteturvavyö on pelastanut jo yli miljoona ihmistä. Turvavyön käyttö onkin helpoin ja halvin keino alentaa autossa matkustavien vammautumis- ja kuolemanriskiä liikenteessä.

-

Kolmipisteturvavyö on pelastanut jo yli miljoona ihmistä. Turvavyön käyttö onkin helpoin ja halvin keino alentaa autossa matkustavien vammautumis- ja kuolemanriskiä liikenteessä. Turvavyön periaate ei ole uusi. Ideoita siitä esitettiin jo 1800-luvulla ja lentokoneisiin ne ilmaantuivat jo 1900-luvun alussa. Tavallisiin autoihin turvavyötä alettiin kehittää 1950 luvun lopussa. Kehityksen kärjessä olivat silloin ruotsalaisvalmistajat Saab ja Volvo.

Nykyaikaisen turvavyön isänä voidaan pitää Volvolla työskennellyttä Nils Bohlinia. Hän kehitti kolmipistevyön, jonka Volvo otti käyttöön omissa autoissaan vuonna 1959.

Niin turvallisuutta edistämään kuin turvavyö kehitettiin, suhtautuminen siihen on vaihdellut rajusti. Tiedetään tapauksia, joissa poliisi on suhtautunut turva-, eli "syöksyvyön" käyttöön raskauttavana asianhaarana vielä 1960-luvun alussa, koska sen käytön on katsottu olleen merkki siitä, että kuljettajan tarkoituksena on nimenomaan ollut kaahaminen.

Nykyisin sen käyttämättä jättäminen on rangaistavaa.

Esimerkki ei tosin ole ainutlaatuinen. Nykyisin jokaisesta autosta löytyvä lisäjarruvalo kiellettiin Suomessa aluksi liikenneturvallisuutta vaarantavana.

Lisää puolella mahdollisuuksia

Tutkimukset puhuvat omaa kieltään turvavyön käytön puolesta. Kolmipisteturvavyö on yhä auton tärkein yksittäinen turvallisuusväline ja sen käyttäjällä on 50 prosenttia suuremmat mahdollisuudet selviytyä kolarista hengissä.

Turvavyön tärkein tehtävä on yksinkertainen: Pitää henkilö kiinni istuimessa. Peräti 75 prosenttia ihmisistä, jotka paiskautuvat ulos autosta onnettomuuden aikana, menehtyvät. Lisäksi vyö pienentää vakavien loukkaantumisten riskiä.

Turvavyö myös estää takapenkillä istuvia syöksymästä törmäystilantilanteessa musertavalla voimalla etupenkillä istuvien päälle.

Oulun läänissä sattui viime vuoden puolella useita useiden nuorten kuolemaan päättyneitä onnettomuuksia. Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärven mukaan noista onnettomuuksissa hengissä selvinneet käyttivät turvavyötä, minkä pitäisi olla selvä todistus vöiden käytön puolesta.

"Formula ykkösten kolarit toimivat kyllä päinvastaisena esimerkkinä. Amisnuoret virnuilevat, että eihän kolareissa mitenkään käy, kun kahtasataa ajetaan seinään ja seuravana päivänä ajetaan taas täysillä. Perille ei tunnu menevän, että niissä autoissa käytetään edistyneintä korin turvatekniikkaa mitä rahalla saa, viisipiste turvavyötä, erityisrakenteista niskatukea, erikoispenkkejä ja vielä kypärää," Kinisjärvi huokaa.

Ei ihmeidentekijä

Kun nopeudet nousevat tarpeeksi, ei tavallisessa autossa käytettävä kolmipisteturvavyö pysty ihmeisiin.

Tarpeeksi rajussa törmäyksessä, ihminen saattaa kyllä pysyä paikallaan turvavyön vuoksi, mutta äkkipysäyksen seurauksena hänen sisäelimensä liikkuvat voimakkaasti. Tämä voi aiheuttaa tärkeiden verisuonten katkeamista sisäelimissä, jonka seurauksena sisäiset verenvuodot aiheuttavat kuoleman.

Turvavyön antama suoja onkin parhaimmillaan alhaisilla nopeuksilla. Jo varsin hitaissa nopeuksissa tapahtuvien törmäysten voimat ovat huomattavasti suurempia kuin kuvitellaan. Esimerkiksi 50 kilometrin tuntivauhdissa tapahtuva kolari vastaa kerrostalon kolmannesta kerroksesta putoamista.

Henkilö, joka on varautunut iskuun, pystyy suojautumaan enintään 7 km/h nopeudessa tapahtuvalta törmäykseltä.

Uusissa henkilöautoissa turvatyyny estää ennen muuta kuljettajan päätä iskeytymästä ohjauspyörään. Turvatyyny ei kuitenkaan korvaa turvavyötä, vaan paras turva saadaan, kun näitä turvavälineitä käytetään yhdessä.

Tehokkain hengenpelastaja

On täysin mahdotonta laskea, kuinka monta ihmishenkeä kolmipisteturvavyö on tähän mennessä pelastanut, mutta arvioiden mukaan määrä on jo ylittänyt miljoonan rajan.

Yksin Euroopassa turvavyön arvioidaan vähentävän liikennekuolemia vuosittain noin 40 prosentilla. EU:ssa vuonna 2005 arviolta 11 700 kuljettajaa selvisi liikenneonnettomuudesta yksinomaan siitä syystä, että he olivat käyttäneet turvavyötä. Saksan osuus lukemasta oli 2 000 henkeä. Jos nämä henkilöt eivät olisi käyttäneet turvavyötä, liikennekuolemien määrä Saksassa olisi kyseisenä vuonna ollut kaksinkertainen.

Mukavammat turvavyöt ja turvavyön muistuttimet ovat lisänneet vöiden käyttöä, mutta niiden käytön kasvun päätekijät ovat olleet lainsäädäntö, sakot, kampanjat ja tarkastukset.

Lainsäädäntö, joka vaati kaikkiin autoihin turvavyöt, alkoi levitä jo 1960-luvulla. Ensimmäiset turvavyön käyttöä koskevat lait astuivat voimaan kuitenkin vasta vuonna 1971 Victorian osavaltiossa Australiassa. Liikennekuolemat putosivat heti ensimmäisenä vuonna 18 prosentilla.

Erinomaisista tuloksista huolimatta kului vielä muutama vuosi ennen kuin suuri osa Euroopan maista alkoi ottaa Australiasta esimerkkiä. USA on liittynyt rintamaan vasta viime vuosina.

Vyömyytit ovat voimissaan

Miksi kaikki eivät sitten käytä turvavyötä, jos sen vaikutukset ovat niin erinomaiset?

Yksi syy on vyötä kohtaan edelleen vallitsevat ennakkoluulot: jotkut luulevat, että vyön pitäminen voi olla vaarallista, jos autoon jää jumiin ylösalaisin. Lisäksi voidaan kuvitella, että vyö rikkoo vaatteet tai on epämukava tai että ohjauspyörä tai turvatyyny tarjoaa jo riittävää suojaa onnettomuudessa.

Mahdollisista vastalauseista huolimatta perussääntö on, että vyön käyttäminen on joka tilanteessa ja kaikissa nopeuksissa parempi vaihtoehto kuin käyttämättä jättäminen.

Käytä turvavyötä oikein

Paras suoja saavutetaan, kun turvavyö asetellaan oikein.

Rintakehän yli kulkeva hihna asetetaan mahdollisimman lähelle niskaa. Näin varmistetaan vyön oikean kulma, jotta hartia ja rintakehä ottavat vastaan suurimman törmäysvoiman.

Alahihna sijoitetaan lonkkaluun poikki alas reisiä kohti eikä vatsan päälle. Vyö kiristetään lukitsemisen jälkeen. Mitä lähempänä vyö on kehoa, sitä parempaa suojaa se tarjoaa.

Naisten on syytä käyttää käyttää vyötä myös raskauden loppuvaiheessa.

Vyö asetetaan kireälle olkapäätä vasten ja rintojen välistä vatsan sivulle. Lantio-osa sijoitetaan reiden sivua vasten ja mahdollisimman alhaalle vatsan alapuolelle.

Turvakorokkeella tai turvaistuimella istuvaa lasta koskevat samat perussäännöt kuin aikuista. Vyö saa levätä niskaa vasten, mutta se ei missään tapauksessa saa kulkea lapsen käsivarren alta, sillä tämä saattaa aiheuttaa vakavia vammoja onnettomuustilanteessa.