Ateenan olympialaisten virallinen tunnus on "tervetuloa kotiin". Tunnus viittaa tietenkin olympialaisten syntymäpaikkaan, mutta "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" kelpaisi aivan yhtä lailla 26. kesäkisojen sloganiksi.
Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Olisi ollut loogista, että satavuotiasta olympiaurheilua olisi juhlittu vuonna 1996 juuri Ateenassa.
Rahan valta oli kuitenkin tunnetta järeämpää. Kansainvälinen olympiakomitea myönsi kisat Atlantaan, jossa sattuu olemaan Coca-Colan päämaja. Olihan kyseinen virvoitusjuomafirma sentään tukenut olympialaisia jo vuodesta 1928 lähtien.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan: Ateena sai olympialaisensa, mutta syntymäpäiväkakku on jo kahdeksan vuotta vanha.
"Tämä oli suuri hyvitys, revanssi", kuuluttuja meuhkasi syyskuussa 1997 Ateenan messukeskuksessa, kun kisaisännyys varmistui.
Ateena ei joutunut kamppailemaan hakuprosessissa ylivoimaisia kilpailijoita vastaan. Buenos Aires, Kapkaupunki, Rooma ja Tukholma eivät olleet kaikkein pelottavimpia vastustajia. Myöhemmin tähän hakuun - kuten moniin muihinkin - on liitetty vähän väliä lahjusvihjailuja.
Ateenan onneksi esimerkiksi Peking oli sen verran masentunut vuoden 2000 isännyyden häviämisestä Sydneylle, ettei ollut seuraavien kisojen haussa ollenkaan mukana.
Peking valittiin kuitenkin vuoden 2008 olympialaisten järjestäjäksi. Jo nyt kisojen arvioidaan olevan kaikkien aikojen kalleimmat. Kaikkiaan Kiinan pääkaupunki on luvannut sijoittaa 34 miljardia dollaria eli liki 38 miljardia euroa olympiakisoihin.
Loppulasku
kasvaa koko ajan
Mutta hintavaksi käyvät myös Ateenan olympialaiset - paljon kalliimmaksi kuin oli odotettu. Alkuperäisen suunnitelman mukaan menoihin oli varattu 4,6 miljardia euroa. Nyt Kreikan valtionvarainministerin mukaan kustannukset nousevat kuuteen miljardiin euroon.
Talousasiantuntijoiden mukaan todellinen loppulasku voi kivuta kymmeneen miljardiin euroon asti.
Kustannukset hipovat pilviä, koska Ateenassa on äärimmilleen pingotetut turvatoimet. Myös rakennustöiden myöhästymiset ovat nostaneet kuluja.
Mitä olympialaisista jää lopulta Kreikalle taloudellisesti käteen? Todennäköisimmini järjestäminen tietää maalle rajua velkaantumista.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Kreikka voisi järjestää olympialaisten synnyinmaassa ikimuistettavat kilpailut. Monet ovat kuitenkin huolissaan, koska rakennustöiden viivästymisen takia monia suorituspaikkoja ei ole ehditty testata tositoimissa kertaakaan.
Myös liikenteen sujuvuuden kanssa pelätään olevan niin ja näin.
Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge sai aikaisemmin kreikkalaiset takajaloilleen, kun hän kertoi julkisuudessa, mitä hän voisi mahdollisesti sanoa kisojen päätöspuheesaan.
"Nämä eivät olleet kaikkien aikojen parhaat kisat, mutta...", Rogge laukaisi.
Joka tapauksessa kreikkalaisilla on kova urakka, koska ihmisten muistissa ovat vielä erinomaisesti onnistuneet Sydneyn kisat.
Ateenan epäonneksi maailmanpoliittinen tilanne on ehtinyt järkkyä olympiadin aikana. Niinpä olympialaisten turvajärjestelyihin uppoaa viisi kertaa enemmän rahaa kuin Sydneyssä. Kreikkalaiset ovat arvioineet turvallisuuden imevän noin 1,2 miljardia euroa.
Massiiviset
turvatoimet
Ateenassa on urheilevaa nuorisoa pyöreät 10 000. Turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä ihmisiä on mukana seitsemän kertaa enemmän. Lisäksi Kreikka saa turvajärjestelyihin vahvistusta sotilasliitto Natolta.
Turvakoneistoa on testattu vuoden 2001 marraskuun jälkeen seitsemällä mittavalla turvaharjoituksella.
Viimeksi kesäolympialaisten turvallisuus on järkkynyt vuonna 1996, kun pommi aiheutti tuhoja Atlantassa. Vuonna 1972 Münchenissä 11 israelilaista kuoli terroristihyökkäyksessä.
Televisio
tuo rahaa
Ateena kursii tulojaan kokoon muun muassa televisiointi- ja sponsorisopimusten avulla sekä lipunmyynnistä ja muusta myynnistä. Kaupunkiin virtaa tuhdisti valuuttaa kisaturistien taskuissa.
Pääasiallinen tulonlähde on televisio- ja sponsorirahat. Ateenan kisajärjestäjät saavat televisio- ja sponsorirahoja noin 790 miljoonan euron edestä. Kisajärjestäjien saama osuus televisiointirahoista laskee Ateenasta lähtien 60 prosentista 49 prosenttiin.
Televisiointioikeuksien hinnat ovat nousseet kovaa vauhtia. Esimerkiksi Euroopan yleisradioliitto EBU maksoi vuoden 1980 Moskovan kisojen oikeuksistaan alle kuusi miljoonaa euroa. Nyt EBU:n oikeuksien hinta on jo hinautunut 324 miljoonaan euroon. Kaikkiaan KOK saa Ateenan olympialaisten lähetysoikeuksistaan yli 1,2 miljardia euroa.
Juuri monikertaiseksi kohonneiden lähetysoikeuksien ansiosta KOK on vaurastunut viimeisten vuosikymmenen aikana hurjalla vauhdilla. Pelkästään olympialiikkeen yhden olympiadin (neljä vuotta) aikainen liikevaihto on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia.
Kärjistettynä: Kreikka maksaa kisoistaan - KOK kerää muhkean voiton.
Toki KOK kierrättää voittoaan solidaarisuusrahastonsa kautta muun muassa kansallisille olympiakomiteoille sekä erilaisille yksittäisille järjestöille sekä ohjelmille. Myös kansainväliset lajiliitot saavat omat isot siivunsa kakusta.
Ateena selvisi hakuammunnasta voittajana. Seuraavat vajaat kolme viikkoa osoittavat, miten koneisto selviää itse kisoista.
Jossain vaiheessa kisojen jälkeen Ateena painaa laskukoneesta yhtäsuuruusmerkkiä. Silloin paljastuu lopullisesti kisojen taloudellinen tuotto - tai tappio.