Kolumni

Miksi van­hem­pain­toi­min­ta ei hou­kut­te­le?

Kaisu Lyöri

Puheenjohtaja

Oulun alueellinen vanhempainyhdistys ry

Oulun alueellinen vanhempainyhdistys, kOuluvanhemmat, perustettiin viisi vuotta sitten. Yhdistyksen tehtävänä on edistää vanhempaintoimikuntien, koulujen, päiväkotien, opetustoimen ja hallinnon välistä yhteistyötä kuntatasolla. Itse olen ollut mukana yhdistyksen toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Minun lisäkseni alueellisessa vanhempainyhdistyksessä toimii kuusi vanhempaa. Tungosta toimintaan ei ole ollut.

Olen usein pohtinut, miksi vanhempaintoiminta ei houkuttele. Eivätkö lasten kouluasiat kiinnosta?

Vanhempien innostus osallistua kodin ja koulun yhteistyöhön vaihtelee suuresti. Osallistumattomuuteen on monia syitä eikä sitä pitäisi suoraan tulkita piittaamattomuudeksi lasten koulunkäynnistä. Ruuhkavuosina vanhempien aika on rajallista. Omat harrastukset ja lastenhoitohaasteet aiheuttavat rajoitteensa. Lasten liikuntaharrastukset vaativat paljon talkootyötä.

Valitettavan usein vanhempaintoimintakin keskittyy vain rahan keräämiseen, mikä ei innosta kaikkia. Kouluun liittyvät asiat saatetaan mieltää koulun tehtäväksi. Myös opettajien taholta vanhempia ei välttämättä haluta mukaan koulun toimintaan. Vastakkainasettelua valitettavasti vielä esiintyy kasvatuskumppanuuden ja yhtä köyttä vetämisen sijaan.

Tutkimusten mukaan vanhemmat ovat kaikkein kiinnostuneimpia kodin ja koulun yhteistyöstä lapsensa koulunkäynnin alkuvaiheessa. Mielestäni myönteiset asenteet vanhempaintoimintaa kohtaan pitäisi luoda jo päiväkodissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa toiminta käynnistetään, sitä vahvemmaksi yhteistyön pohja rakentuu.

Mikä sitten on houkutellut meidät aktiiviset vanhempaintoimijat mukaan? Mikä minut on pitänyt mukana toiminnassa kaikki nämä vuodet?

Alkuaikoina ainakin halu tutustua lapseni kouluun ja opettajiin. Sen lisäksi halu verkostoitua ja tulla tutuksi alueen muiden vanhempien kanssa. Vanhempaintoimikunnan kokoontumiset ovat pääsääntöisesti iloisia ja voimaannuttavia tilaisuuksia, joissa saa vertaistukea ja uusia ystäviä.

Omasta puolestani voin sanoa, että vanhempaintoiminta on antanut paljon enemmän kuin ottanut.

Kokoontumiset ovat pääsääntöisesti iloisia.