Moni jakaa kokemuksen siitä, että saman perheen lapsista toiset innostuvat lukemisesta ja toiset eivät.
Mistä tämä mahtaa johtua, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís?
– Kiperä kysymys. Suomessa tilanne on muutenkin se, että lasten ja nuorten motivaatio lukemiseen on ollut pitkään laskussa. Joidenkin vertailujen mukaan se on jopa OECD-maiden huonoin. Osaamistaso on hyvä, mutta motivaatiota ei ole.
– Toinen suomalainen erityispiirre on, että ero poikien ja tyttöjen lukutaidon ja innostuneisuuden välillä on ihan valtava, sekin OECD-maiden suurin. Yksi selittävä tekijä lukemisesta innostumiseen on juuri tyttöjen ja poikien välinen ero. Pojilla jo pienestä pitäen ryhmäpaine on vahva. Ryhmäpaine suosii alisuoriutumista, eikä lukeminen ole pojilla riittävän siisti juttu, että pysyisi porukassa arvostettuna tyyppinä.
– Toinen ongelma liittyy ajankäyttöön. Kilpailevaa viihdetoimintaa on paljon. Varsinkin pelit vievät lukemiselta aikaa.
– Myös kodeilla on yhä isompi merkitys lukemiseen innostamiseen. Ongelmana tässä on, että suomalaisten aikuisten asenne lukemiseen on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi.
Miten innostaa nihkeästi suhtautuvaa lasta lukemaan?
– Sopivan, hyvän kirjan löytäminen on tosi tärkeää. Tähän on esimerkiksi kirjaston henkilökunta hyvänä apuna.
– On myös tärkeää, etteivät vanhemmat lopeta lapselle ääneen lukemista heti, kun lapsi oppii lukemaan itse. Lisäksi, jos vanhempi lukee itsekin, hän toimii lapselle lukemisen mallina.
– Kaikki keinot, jotka innostavat lukemaan, ovat luvallisia. Onneksi koko ajan kehitetään lisää myös lukemaan innostavia pelejä.
Lue myös juttu innokkaista lukijoista.