"Miksi Ly­seos­ta tuli täl­lai­nen kiis­ta­ka­pu­la", ih­met­te­li Jenni Pitko Oulun kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa – Lyseon re­mon­tin esit­te­ly kir­voit­ti kii­vas­ta kes­kus­te­lua

Oulun Lyseon lukiolle suunniteltu remontti saa monilta valtuutetuilta hyväksynnän.

Oulun Lyseon lukio on kiireellisen remontin tarpeessa, mutta asiaa puidaan vielä loppusyksy. Valtuusto kuuli hankkeesta maanantaina, kaupunginhallitus käsittelee hankeselvityksen tiistaina ja valtuusto päättänee asiasta ennen joulua kaupungin budjetin yhteydessä.
Oulun Lyseon lukio on kiireellisen remontin tarpeessa, mutta asiaa puidaan vielä loppusyksy. Valtuusto kuuli hankkeesta maanantaina, kaupunginhallitus käsittelee hankeselvityksen tiistaina ja valtuusto päättänee asiasta ennen joulua kaupungin budjetin yhteydessä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Oulun Lyseon lukiolle suunniteltu remontti saa monilta valtuutetuilta hyväksynnän. 15 miljoonan euron hinta hirvittää monia, ja jotkut haluaisivat vielä miettiä muuta kuin lukiokäyttöä.

Oulun Lyseon remontti kirvoitti kysymyksiä ja keskusteluja Oulun kaupunginvaltuustolle maanantaina. Asiaa esittelivät Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen lukiojohtaja Pekka Fredriksson ja Lyseon rehtori Mika Aalto.

Fredriksson taustoitti lukioiden oppilasmäärien ennusteilla tuleville vuosille. Sen mukaan vuoteen 2029 mennessä Oulussa tarvitaan 800 lukiopaikkaa.

– Tällä hetkellä resurssivaje on 400 lukiolaiselle, ja luvussa ovat mukana päätetty Raksilan lukio, johon Merikosken ja Pateniemen lukiot yhdistetään sekä oletus, että Lyseo peruskorjataan ja siellä jatkaa nykyinen määrä lukiolaisia. Jos Lyseon remonttia ei tehdä, tai sitä lykätään, se merkitsee 550 lukiolaisen lisävajetta eli yhteensä 950–1 000 paikkaa, Fredriksson sanoi.

Rehtori Aallon mukaan rakennusta ei ole koskaan peruskorjattu vaan tehty laajennuksia ja pienempiä remontteja. Jo vuonna 2012 todettiin hankeselvityksessä, että koulutilojen peruskorjauksella on kiire.

– Talo sinänsä on havaittu hyväksi opiskelijoiden keskuudessa ja toimivaksi nykytarkoituksiin. Ilmanvaihto ei riitä nykytarpeisiin. Tiiviysongelmia esiintyy, ja vesikattokin olisi uusimisen tarpeessa, sillä katto on vuotanut ja aiheuttanut pieniä vesivahinkoja tänäkin syksynä, Aalto kertoi.

Ongelmia on pyritty välttämään kierrättämällä oppilaita ja henkilökuntaa eri tiloissa.

Valtaosa asiasta puheenvuoron pitäneistä valtuutetuista piti rakennuksen remontoimista ja pitämistä koulukäytössä oikeana ratkaisuna. Poikkeaviakin näkemyksiä kuultiin.

Sinisten Anne Snellman ei hyväksy, että Lyseoon kohdistettaisiin tulevassa talousarviossa 15 miljoonaa euroa, varsinkin kun hinta tullee kasvamaan remonttihankkeen edetessä. Hänen mielestään ensin pitää päättää palveluverkosta ja miettiä lyseon jatkoa.

Perussuomalaisten Juha Vuorio kysyi, selvittäisiinkö Lyseon remontista halvemmalla, jos se vapautettaisiin lukiokäytöstä johonkin muuhun tarkoitukseen. Keskusteluissa on ollut esimerkiksi museo.

Fredrikssonin mukaan kysymykseen ei ole olemassa vastausta. Pitäisi perustaa hankeselvitys tutkimaan asiaa. Talousjohtaja Jukka Weisell uskoi, että museokäyttöön lyseorakennus ei sovellu.

Keskustan Eeva-Maria Parkkinen kysyi, miksi vaihtoehtoista käyttöä ei ole kartoitettu.

– Kansalaiset varmasti antaisivat ideoita. Siksi toivon, että hankeselvitys pantaisiin pystyyn. Emme voi tietää, kuinka hyviä ideoita sieltä voisikaan tulla, kymmeniä erilaisia ideoita, kun meidän mielikuvitus ei näköjään riitä muuhun kuin museoon, hän heitti.

Vihreiden Jenni Pitko kummasteli, että Lyseosta on syntynyt kiistakapula, sillä hänen mielestään muuta ratkaisua ei ole kuin jatkaa talon käyttöä lukiona ja huolehtia kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilyminen.

– Myös museovirasto on lausunnossaan ollut tosi painavasti nykyisen käytön kannalla. Mikä tahansa muu käyttö vaarantaisi rakennuksen tulevaisuuden. Kukaan ei ole esittänyt mitään korvaavaa käyttöä, vaan pitäisi kuulemma keksiä jotakin. Sehän vasta kalliiksi tulee, jos keksitään jotakin, hän totesi.

Lue myös: Pokkitörmällä on käyty koulua 188 vuotta ja kasvatettu myös presidenttejä – Kyösti Kalliota ei koulu kiinnostanut: "Hän joutui usein karsseriin, jonne pahimmat pojat pantiin miettimään tekojaan"

Juttua korjattiin remontin kustannusarvion osalta 11.11. kello 20.58.