Oulun lukioissa on monipuolinen kielivalikoima eli valinnanvaraa löytyy niille, jotka kieliä haluavat lukea. Suurin kieliohjelma on Oulun Lyseon lukiossa, jossa A-kielenä voi lukea viittä kieltä. Tavanomaisimpien A-kielten englannin, saksan ja ranskan rinnalla voi valita myös ruotsin tai espanjan.
Lyhyissä kielissä eli B2- ja B3-kielissä muistakin lukioista löytyy runsaasti valittavaa. Esimerkiksi Merikosken lukiossa, Pateniemen lukiossa ja Madetojan musiikkilukiossa tarjotaan italiaa, venäjää, saksaa ja ranskaa.
Innokkaasti kieliä lukevat Karoliina Huusko, 17, Maarit Pennanen, 17, ja Riikka Tajakka, 18, ovat Madetojan musiikkilukion kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, jotka pitävät kovasti vieraista kielistä. Karoliina ja Maarit lukevat venäjää lyhyenä ja Riikka saksaa toisena pitkänä kielenä ja italiaa lyhyenä.
Venäjästä paljon hyötyä tulevaisuudessa
Kielet ovat Maaritille hyvin tärkeitä, koska hän pitää niiden puhumisesta ja uusien ulkomaalaisten ihmisten tapaamisesta. Maarit toivoo voivansa käyttää kieliä myös työelämässä. Venäjän taidon hän uskoo olevan hyvä valttikortti, sillä harvat Suomessa puhuvat sitä rajanaapuruudesta huolimatta.
Maarit aloitti venäjän lukemisen asuessaan kaksi vuotta Moskovassa, jolloin hänen käymässään suomalaisessa koulussa venäjä oli pakollisena. "Suomeen tultuani jatkoin venäjän lukemista automaattisesti", Maarit sanoo.
"Venäjää on hauska lukea, kun se ei ole niin suosittu kieli, kuin esimerkiksi ranska, josta on nyt tullut hittikieli. Lisäksi kaikissa kielissä on oma hienoutensa", Maarit selventää.
Vertaillessa suomalaisia ja venäläisiä opettajia, löytyy Maaritin mukaan suuria eroja. Esimerkiksi kielioppiasioissa venäläinen opettaja antaa päätteet, mutta ei osaa kertoa missä niitä käytetään. "Se oli ongelmana. Kun yritti kysyä, milloin mikäkin pääte pitää laittaa, niin he eivät osanneet sitä selittää, koska heillä tulee oma kieli niin automaattisesti kuten tietenkin suomalaisillakin", Maarit kertoo.
Karoliina on aloittanut venäjän lukemisen kahdeksannella luokalla, ja lukioon tultaessa hän halusi jatkaa sitä. "Luen kieliä tulevaisuuttani varten ja mielenkiinnosta, sillä niin pääsee kommunikoimaan ulkomaalaisten kanssa", Karoliina kertoo.
"Venäjää luen sen takia, että sinne on tulossa suuret markkinat lähiaikoina", Karoliina perustelee. Lisäksi Karoliinaa kiinnostaa venäjässä sen outous.
Suomessa käy paljon venäläisiä, joten kaupassa tai yrityksessä töissä venäjästä on hyötyä. "Ja kun Venäjä on tuossa vieressä, sinne on helppo mennä ja harjoittaa kieltä", Maarit kehuu.
Riikka Tajakka aloitti italian lukion ensimmäisellä luokalla. Riikka on aina halunnut oppia espanjaa ja italiaa, sillä häntä kiehtoo niiden kauneus. "Ne ovat kauniin kuuloisia, puhe on todella elävää ja temperamenttista", hän jatkaa.
Vaikka italiaa puhutaan ainoastaan Italiassa, Riikka kokee, että siitä on hyötyä. "Minusta minkään kielen opiskelu ei voi olla haitaksi kenellekään."
"Parhaiten kieliä oppii menemällä maihin, joissa niitä kuulee", Maarit valottaa. "Venäläisillä on niin oma tyyli puhua, että siihen rytmiin pääseminen on tärkeää."
Moni voisi ajatella venäjän olevan vaikea kieli muun muassa erilaisten aakkosten takia, mutta Maarit tyrmää väitteen. "Siinä on säännöt ja poikkeukset kuten muissakin kielissä. Asenteesta riippuu, onko kielten opiskelu vaikeaa. Jos haluaa tosissaan opiskella, niin siihen sitten panostaa ja samalla oppii", Maarit sanoo.
"Haluaisin lähteä ulkomaille vaihtoon, jos menen johonkin opiskelemaan", Karoliina kertoo.
Au pairiksi tai
vaihtoon ulkomaille
Riikka oli Yhdysvalloissa vaihdossa yläasteen jälkeen, ja silloin muodostui vahva englannin osaaminen. "Hukkaan ei se vuosi siellä mennyt. Kielitaito karttui todella paljon", Riikka painottaa.
Muutakin hyötyä kyseisestä vuodesta Riikalle oli. "Se avarsi katsetta yleisesti ja opetti paljon erilaisista elämäntilanteista sekä sopeutumisesta", hän kertoo.
Riikan tulevaisuudensuunnitelmiinkin kielet kuuluvat hyvin vahvasti. "Lähden opiskelemaan joko musiikkia tai kieliä", hän sanoo. "Tiedän, etten tule asumaan aina Suomessa, sillä jokin minua vetää ulkomaille."
Kielten lukeminen kannattaa, mutta valinnoissa on hyvä muistaa muutama asia. "Jos aloittaa kielen, niin ei kannata vaihtaa sitä monta kertaa, jos haluaa että siitä on hyötyä. Minua itse vähän harmittaa se, että lopetin saksan, kun olin lukenut sitä pari vuotta ala-asteella. Nyt minulle ei ole mitään hyötyä siitä, kun kieli kuitenkin unohtuu niin helposti", Karoliina neuvoo.
