Mainos

Mikä tekee 650-vuo­tiaas­ta Iistä hyvän paikan elää?

Käsityöt, omavaraisuus, perhe ja musiikin ilo on kulkenut Martta Vasaran elämässä vahvasti mukana kaikissa hetkissä. Iissä on ollut aina hyvä harrastaa ja toteuttaa itseään eikä 106 vuoden aikana ole ehtinyt kaivata muualle.
Käsityöt, omavaraisuus, perhe ja musiikin ilo on kulkenut Martta Vasaran elämässä vahvasti mukana kaikissa hetkissä. Iissä on ollut aina hyvä harrastaa ja toteuttaa itseään eikä 106 vuoden aikana ole ehtinyt kaivata muualle.

Joen yli kaartuvat sillat, kylien läpi virtaavat joet ja jylhänä kuohuva meri. Metsien humina, luonnonrauha ja hiljaisuus. Viihtyisät kyläyhteisöt ja turvallisen kotoisa ilmapiiri. Yhteen hiileen puhaltaminen, ahkera yrittäminen ja työnteko. Ainakin kaikesta tästä koostuu Iin kunta, joka täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 650 vuotta.

Ii mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran kappelina vuonna 1374, jota käytetään Iin iän laskemisen lähtöarvona. Iihin kuului pitkään iso osa nykyistä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa ja vähän ylikin: Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Kuivaniemi ja Simo. Iin pitkä ja vaiheikas historia on rakentanut kunnalle vahvan, omaleimaisen identiteetin ja kulttuurin. Iiläisyyttä ilmentää juhlavuoden teema: Iin kylät, virrat ja sillat.

Iin vanhimman asukkaan, 106-vuotiaan Martta Vasaran, varhaisimmissa lapsuusmuistoissakin on vahvasti mukana kylän läpi virtaava joki, meri ja oman kylän ihmiset.

Martta muistaa lapsuuden onnelliset hetket meren rannalla Kantolassa edelleen selkeästi. Siellä oli jo 1900-luvun alkupuolella jokivarressa ihana viettää aikaa. Kun naiset pesivät pyykkejä, lapset saivat onkia pikkukaloja vieressä ja uida sydämensä kyllyydestä.

”Rannan isossa kivessä oli kolo ja me lapset kilpailimme siitä, kuka saa eniten kaloja napattua koloon ja kuka tunnistaa parhaiten, mitä kaloja on saatu kiinni. Oli kiiskeä, ahventa, särkeä ja haukea”, Martta muistelee.

Vedestä haettiin myös materiaalia kaislamattoihin ja kaislaveneisiin.

”Kaisla piti vetää juurineen oikein sievästi pohjasta, ettei se katkea keskeltä. Teimme kaisloista veneitä, joiden kyytiin kirjoitimme erilaisia viestejä terveisiksi sinne, tänne ja tuonne – ja sitten nakottiin kaislaveneet terveisineen virran vietäväksi.”

Lähellä on kaikki, mitä tarvitsee

Martta Vasara syntyi Kantolan sukuun heinäkuussa 1917. Martan koti oli maatila, johon kuului peltoja, karjaa, hevosia, lampaita ja kanoja.

Kun miehet olivat sodassa, Martta piti Kantolan kotitilaa yllä yhdessä siskonsa ja äitinsä kanssa. Tekemistä riitti kylliksi, eikä aika käynyt pitkäksi.

Martta vihittiin avioliittoon puolisonsa Vilhon kanssa Iin pappilan isossa ja juhlavassa salissa. Nuori pari kulki 16 kilometrin matkan pappilaan pyörillä, sillä vihkipäivänä kylän ainoa taksiauto oli joutunut lähtemään yllättäen Ouluun viemään sairastuneen hoitoon.

”Mentiin sitten pappilan rantaan laiturille pesemään hikiset kasvot ennen vihkimistä – olin ottanut niin paljon nenäliinoja mukaan, että sain kasvot hyvin kuivattua. Kampa ja peilikin oli onneksi mukana käsilaukussa, niin sai laitettua hiukset kauniisti”, Martta muistelee hymyillen.

Myöhemmin Vasaran 7-henkinen perhe rakensi uuden kotinsa jokivarteen Ylirannalle. Kotoaan Martan saattoi löytää usein pihan omasta puutarhasta, josta hän piti hyvää huolta. Marjat, juurekset, tomaatit ja kurkut tulivat ruokapöytään omasta maasta.

Nyt Martta asustaa pienemmässä kodissa lähempänä keskustaa. Lapset pitävät häneen yhteyttä säännöllisesti, ja lisäksi Martan luona vierailee usein Iin seurakunnalla vapaaehtoistyötä tekevä Anne Huhta. Vaikka naisilla on 50 vuotta ikäeroa, ei yhteistä jutun juurta ole tarvinnut kauaa hakea.

”Me olemme pitkäaikaisia tosiystäviä ja meillä menee aina niin mukavasti yhdessä. Kun nähdään, se tuopi minulle aina moneksi viikoksi iloa. Nauramme, itkemme, laulamme – ja lopuksi keitämme kahvit”, Martta kertoo.

Hän on tänä vuonna ensimmäinen Iihin syntynyt vauva.
Hän on tänä vuonna ensimmäinen Iihin syntynyt vauva.

Iissä on hyvä elää

Lähes 107 vuotta Martan syntymän jälkeen syntyi iiläisten Liisa ja Timo Tuikkasen perheeseen ensimmäinen lapsi. Pienokainen oli samalla vuoden 2024 ensimmäinen Iihin syntynyt vauva.

Myös Liisa ja Timo ovat alkuperäisiä iiläisiä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 16 vuotta, kun he alkoivat seurustella. Ensin oli lapsuudesta asti jatkunut ystävyys, joka syventyi parisuhteeksi. Sen jälkeen yhdessä on eletty niin arkea kuin juhlaa – on opiskeltu, tehty töitä, juhlittu häitä ja löydetty yhteinen unelmien koti.

Tuikkasen perhe viettää aikaa Iissä mieluiten lenkkeillen ja luonnossa liikkuen. Oman kodin lisäksi lempipaikka Iissä on saaressa sijaitseva mökki, jossa perhe viettää aikaa aina, kun vain mahdollista. Matkassa mukana kulkevat myös kääpiöbullterrierit Silli ja Sörri.

Koko Tuikkasen perhe on kotoisin Iistä. Timo ja Liisa nauttivat sujuvasta arjesta omalla kotikylällä.
Koko Tuikkasen perhe on kotoisin Iistä. Timo ja Liisa nauttivat sujuvasta arjesta omalla kotikylällä.

Liisa ja Timo nostavat yhdeksi Iin vahvuudeksi kunnan runsaan kulttuuritarjonnan.

Etenkin kesäisin Iissä nautitaan monipuolisesti erilaisista musiikki- ja teatteritapahtumista. Heinäkuussa järjestetään tukkilaiskisat, elokuussa on veneilijöiden omat Elojuhlat. Rantakestilässä kokoonnutaan loppukesästä Piippurockiin, jonne saapuu vieraita läheltä ja kaukaa.

Timo muistelee erästäkin kesäistä iltaa, jolloin hän oli mukana kesäillan musisoinneissa Röytän saaressa.

”Roijattiin kamat veneisiin ja lupsuteltiin saareen, jossa sitten asemoitiin itsemme ja soitettiin akustista musiikkia illan kähmässä."

Ensimmäinen sana, joka Liisalla tulee Iistä mieleen, on koti. Iissä on kaikki, mitä kotona pitääkin. Lähellä on perhe, paljon mieluista tekemistä, monipuoliset palvelut ja toisaalta ihana luonnonrauha ja hiljaisuus.

”Täällä on meri ja joki vieressä, omaa rauhaa ja hyvät harrastusmahdollisuudet niin kesällä kuin talvella, mutta toisaalta Ouluunkin on lyhyt matka. On kuntosaleja, kampaamoja, hierojia sekä runsaasti ruokapaikkoja”, Timo listaa.

”Meillä on myös aivan ihana neuvola terveyskeskuksen yhteydessä. Apua on saanut koko ajan helposti – siellä on pidetty tosi hyvää huolta vauvasta ja koko meidän perheestä”, Liisa lisää.

Mitä muuta onnelliseen elämään voisi tarvita?

”En minä ainakaan keksi, mitä muuta pitäisi olla – meillä on täällä kaikki, mitä tarvitsemme”, Liisa sanoo.

Samaa mieltä on Martta, jonka mielestä Iissä on ollut aina mahdottoman hyvä elää.

”Täällä on meri, joet ja metsät lähellä. Ja koulujakin niin paljon, kun jaksaa käydä. Kyllä se niin on, että kun Iihin tulee, niin pois ei haluta lähteä”, Martta kiteyttää yli sadan vuoden kokemuksella.

Iissä on ideaa! – jo 650 vuotta

Lähes 10 000 asukkaan Iin kunta Oulun naapurissa tarjoaa juhlavuoden kunniaksi runsaan viihdekattauksen musiikkia, taidetta, koko perheen tapahtumia sekä luentosarjoja iiläisistä henkilöistä ja historiallisista paikoista. Katso lisätiedot ja tervetuloa tutustumaan Iihin: ii.fi/650

-