Ritva Puolakka herätteli keskustelua siitä, mikä on syntiä (Kaleva 6.10./Lukijalta). Siihen, mikä ihmisen itsensä mielestä on syntiä, en kovin paljoa luottaisi; oma mielemme on varsin taitava selittämään mustan valkoiseksi. Siksi onkin tärkeää lukea Raamattua; siinä Jumala itse on ilmaissut tahtonsa.
Raamattua ei kuitenkaan pidä lukea sääntökirjana eikä se edes ota kantaa kaikkiin yksityiskohtiin; esimerkiksi Ritvan mainitsemaan kortin peluuseen en Raamattua lukiessani ole törmännyt.
Sen sijaan lukemani perusteella olen ymmärtänyt Jumalan toivovan, että suhteemme Häneen olisi henkilökohtainen ja läheinen, vähän samaan tapaan kuin suhteemme rakastamaamme läheiseen ihmiseen.