Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten
kirjoittajien ryhmään.
Puuduttaako kostea kesäloma? Tuntuuko automatka mökille loputtomalta?
Näyttöpäätteiden kultakaudellakin kannattaa harkita perinteisen lautapelin esiin nostamista. Pitää vain varoa, että kamppailut laudalla eivät hotkaise koko kesälomaa.
Jo 3 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua muinaiset egyptiläiset viihdyttivät itseään nappuloita siirrellen. Viljelystensä ansiosta heidän ei tarvinnut juosta herkeämättä ravinnon perässä ja lautapelit syntyivätkin käsikädessä vapaa-ajan kanssa.
Mitä tylsempää elämä kehittyneissä siviilisaatioissa oli, sitä monimutkaisempia pelisääntöjä sovittiin.
Monen nappulapelin säännöt ovat sinnikkäästi pitäneet pintansa. Klassisiin strategiapeleihin lokeroitava shakki tyynnytti länsimaisia pelihimoja jo vuosisatoja sitten. Shakin serkkuihin kuuluvat myös mylly ja tammi, joissa päämäärätietoinen pelaaminen päihittää onnen.
Lautapeleille tyypillistä ovat aina olleet alusta sekä nappulat, joilla pelilaudalla edetään.
Yleensä pelit mielletään useamman ihmisen yhteiseksi ajanvietteeksi, mutta myös yksinäisiä lautaseikkailuja on tarjolla.
Pelaajien lukumäärän lisäksi eroja on kohderyhmän iällä sekä kamppailun keskimääräisellä kestolla.
Vuosittain markkinoille nousee uusia, uljaampia pelialustoja, joilla tepastelee jos jonkun näköistä nappulaa. Kauppojen pelihyllyt tarjoilevat lautaa laidasta laitaan. On olemassa sana-arvaus-, seikkailu- ja puhtaaseen onneen pohjautuvia pelejä.
Oma lisänsä ovat myös muoti-ilmiöiden, kuten suositujen elokuvien tai televisiosarjojen ideaan kiedotut ajanvietteet.
Tietokonepainotteinen elämäntyyli ei ole liiskannut perinteisten pelien viehätysvoimaa. Vaikka shakin pelaaminen näytöllä on oivaa tylsyyden tappoa, ei mikään voita puisen tornin tuntua iholla.
Shakki ja Matti.
Kaisa Karvinen