Lassila & Tikanoja suunnittelee uuden materiaalitehokkuuskeskuksen perustamista Ouluun Kiimingin Välimaalle paikkaan, jossa ennen sijaitsi Kiimingin kaatopaikka.
Yhtiö kertoo kehittävänsä uusia käsittelymenetelmiä ja jatkojalostavansa teollisista sivuvirroista ja maamassoista uudelleen käytettäviä materiaaleja.
Kuka on keksinyt sanahirviön materiaalitehokkuuskeskus ja mitä ihmettä se tarkoittaa, liiketoimintajohtaja Ari-Pekka Heikkilä Lassila & Tikanojasta?
– Se tarkoittaa paikkaa, jossa käsitellään ja hyödynnetään materiaaleja. Niitä sanotaan tänä päivänä materiaalitehokkuuskeskuksiksi. Ei ole meidän keksimämme sana, mutta materiaalitehokkuuskeskuksia on meidän yhtiöllämmekin olemassa tällä hetkellä.
Onko hämmentävällä kielenkäytöllä tarkoitus peittää se, että suomeksi sanottuna Kiimingin Välimaalle ollaan perustamassa kaatopaikka uudelleen?
– Kuulutuksesta ja tiedotteesta käy ilmi, että siellä on tarkoitus käsitellä hyötykäyttöön suurin osa jakeista, joita sinne toimitetaan. Olennaista nykyaikaisessa kiertotaloudessa on, että kaikki materiaali mitä voidaan hyödyntää, käsitellään sellaiseen muotoon. Vain se, mikä tarvitsee loppusijoittaa, loppusijoitetaan, Heikkilä sanoo.
Materiaalitehokkuuskeskuksen suunnittelu aloitettiin vuoden alussa, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle.
Toiminnan tavoitellaan alkavaksi vuonna 2020, ja keskuksen iäksi on arvioitu vähintään 50 vuotta.
Rakentaminen alkaisi ensi vuonna
Lassila & Tikanoja kertoo etsineensä pitkään Oulun seudulta tällaiseen toimintaan sopivaa aluetta. Välimaan alueelle on osoitettu jätteenkäsittelyalueen varaus maakuntakaavassa ja Uuden Oulun yleiskaavassa.
Kiimingin kunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikka toimi Välimaalla vuoteen 2003 saakka, eikä sinne sen jälkeen ole otettu jätteitä vastaa. Kiertokaari Oy:llä on ympäristölupa pilaantuneiden maiden käsittelykeskukselle alueella.
Heikkilä kertoo, että Välimaalle on tarkoitus ottaa vastaan käsittelyyn teollisuusjätteitä, rakennuspurkujätteitä, betonia, pilaantuneita maa-aineksia, asbestia, tuhkaa, lietteitä ja kaupan sekä teollisuuden jätettä.
– Jätettä, jota voidaan paalata, kuormata ja kuljettaa eteenpäin. Jakeet, mitä sinne otetaan vastaan, tulee kaikki Pohjois-Suomen alueelta.
Välimaalle rakennetaan käsittelykenttiä, laitteistoja ja loppusijoitusalueita. Heikkinen kertoo, että toteutuessaan alueelle tehtävät investoinnit olisivat kustannuksiltaan useiden miljoonien luokkaa.
– Kun ensin on käyty ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja saatu ympäristölupa, tarkoitus on aloittaa rakentaminen mahdollisimman nopeasti. Tavoitteemme on aloittaa rakentaminen vuonna 2019, mutta aikataulu ei ole meidän käsissämme, Heikkilä sanoo.
Välimaalle vastaanotettavien jätteiden määrä tulisi olemaan toteuttamisvaihtoehdoista riippuen 150 000 tai 350 000 tonnia vuodessa. Rekkojen määrässä se voisi merkitä 10–40:ää yhdensuuntaista kuljetusta vuorokaudessa Kiimingin ja Yli-Iin väliselle tielle, jonka varressa Välimaa sijaitsee.