Käytämme vapaa-ajan asuntomme lämmityksessä NunnaUunin vuolukivitakkaa. Vain kovilla pakkasilla siirrymme sähkölämmitykseen. Meitä on ohjeistettu asettamaan takkapuut vaaka-asentoon arinalle, mutta ne ovat siihen liian pitkiä. Poltamme puut pystyasennossa. Puut myös pitäisi sytyttää päältä, mutta emme ymmärrä miksi. Nyt sytytämme ne "väärin", eli tuohella alhaalta. Eikö ylhäältä sytyttäminen vain nokea ja pikeennytä tulipesän, kun tuli syttyy kituuttamalla, puhumattakaan, että lämpöä menee harakoille?
"Jos takka on nykytekniikkaa, on puut ladottava siihen vaakasuoraan", vastaa puun pienpolton päästöistä väitöskirjan tehnyt tutkija Jarkko Tissari Kuopion Yliopiston ympäristötieteen laitokselta.
NunnaUunin arina on suunniteltu niin, että pilkkeet ladotaan vaakaan.
Osa palamisilmasta johdetaan puiden alta tulipesään, osa tulipesän reunoilta puiden sivulle ja yläosaan.
Alta tulevalla ilmalla säädetään palamisen voimakkuutta, toisioilman avulla palamiskaasut saadaan poltettua loppuun.
"Siksi pilkkeet eivät saisi koskettaa tulipesän reunaa, vaan niiden tulisi olla oikeanpituisia. Tulipesät on yleensä suunniteltu 33 sentin pilkkeille."
Ideana päältä sytyttämisessä on, että pilkkeiden palamiskaasut kulkevat liekkirintaman lävitse.
"Päältä sytyttäminen vaakasuoraan ladottujen puiden päältä onnistuu, kun sytykkeet ovat hyvät ja puut kuivia", Tissari sanoo.
Päältä sytyttäminen vaikuttaa vain sytytysvaiheen päästöihin, ei koko polton päästöihin, joten kokonaisuuden kannalta tärkeintä on, että puut ovat kuivia ja sopivankokoisia.
Projektimyyjä Olavi Mustonen toteaa, että vuosituhannen vaihteen jälkeen tehtyjen NunnaUunien arinoilla pilkkeiden tulisi olla vaaka-asennossa. Ensimmäinen kerros pilkkeitä ladotaan pohjalle, väliin sytykkeet ja päälle pilkekerrokset.
"Sytykkeet ovat siis puiden välissä, ei päällä, ja ne sytytetään mahdollisimman monesta paikasta. Nopea syttyminen varmistaa riittävän vedon ja vähentää sytytyksen aikana syntyviä päästöjä. Palaminen tapahtuu korkeassa, tasaisessa lämpötilassa, mikä vähentää haitallisia palokaasuja murto-osaan sekä lämmittää aiempaa paremmin."
"Puhtaasta palamisesta huolimatta hormit on nuohottava kerran vuodessa."
"Uunin painosta riippuu, kuinka usein takkauunia tarvitsee lämmittää. Suositus on, että sadan kivikilon lämmittämiseen tarvitaan kilo puuta", Jarkko Tissari sanoo.
Lämmittämisen aikana lämpö tulee lasiluukun kautta huonetilaan, sen jälkeen hehkuttelee kivi lämpöään. Mustonen vahvistaa, että varaavasta vuolukivitakasta lämpöä riittää jopa kahdeksi vuorokaudeksi.
"Suurimmillaan lämmityksen teho on parin tunnin päästä peltien kiinni panemisesta. Yleisin lämmitysväli lienee yksi tai kaksi vuorokautta. Käyttäjän tarpeesta ja käytettävissä olevasta ajasta riippuu, mikä on paras lämmitysajankohta. Esimerkiksi NunnaUunien parituntisen lämmityksen ehtii tehdä arki-iltoinakin."
Anna-Liisa Pekkarinen
