Suomesta Ruotsiin tiistaina joukolla siirtyneet turvapaikanhakijat on sijoitettu Pohjois-Ruotsin Bodeniin. Ruotsin maahanmuuttoviranomainen Migrationsverket kertoo, että viitisenkymmentä maahan tullutta henkilöä hakee turvapaikkaa Ruotsista. Turvapaikanhakijat majoitettiin tiistaina vastaanottokeskukseen ja hakemusten käsittely aloitettiin keskiviikkona hakijoiden rekisteröinnillä.
Irakilaiset turvapaikanhakijat osoittivat tiistaina Torniossa mieltään muun muassa pakkopalautuksia ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikennyksiä vastaan. He poistuivat lopuksi Ruotsiin vastalauseena tiukaksi kokemalleen turvapaikkapolitiikalle.
Lähtijöitä odottaa todennäköisesti pikainen palautus Suomeen. Dublinin sopimuksen mukaan maa, josta pakolainen on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa, on vastuussa tämän turvapaikkaprosessista.
Turvapaikanhakijoilta rekisteröidään Euroopassa sormenjäljet, joten viranomaisille selviää nopeasti, jos nämä ovat anoneet turvapaikkaa ensin jostain muualta.
Migrationsverket tiedotti keskiviikkona, että mikäli turvapaikanhakija on aloittanut prosessinsa jossain toisessa maassa, Ruotsi yleensä pyytää tämän maan viranomaisia ottamaan turvapaikanhakijan takaisin ja hoitamaan prosessin loppuun asti.
Migrationsverketin mukaan Dublinin sopimuksen soveltamiseen liittyvät asiat ovat yleensä hoituneet Suomen kanssa nopeasti.
Migrationsverketin mukaan Dublin-menettelyä todennäköisesti sovelletaan Torniosta Haaparannalle turvapaikanhakuun lähteneisiin irakilaisiin, mikä siis tarkoittaa paluuta Suomeen.
Varmaksi asiaa ei voi kaikkien kohdalta sanoa, koska hakemukset käsitellään yksilöllisesti. Joillekin voi syntyä oikeus jäädä Ruotsiin turvapaikanhakijaksi, jos käy ilmi, että heille on myönnetty Ruotsiin viisumi tai oleskelulupa, tai heillä on maassa sukulaisia.
Kun turvapaikanhakija palautetaan Suomeen, hänen turvapaikka-anomuksensa käsittelyä jatketaan siitä, mihin jäätiin hänen poistuessaan maasta, tai hakemus menee uudestaan jonoon käsittelyä odottamaan.
Turvapaikkaprosessin aikana maasta poistuminen ei ole rikos, josta turvapaikanhakijaa voitaisiin syyttää, joten sillä ei ole vaikutusta turvapaikka-anomuksen lopputulokseen. Turvapaikkaprosessi Suomessa ei toisaalta myöskään oikeuta matkustamaan toiseen maahan tai oleskelemaan siellä.
Turvapaikka-anomus yleensä raukeaa, jos turvapaikanhakija poistuu maasta pitemmäksi ajaksi. Jos raukeamispäätös ehditään tehdä ennen kuin turvapaikanhakija palautetaan Dublin-menettelyssä Suomeen, hän joutuu anomaan turvapaikkaa uudestaan, mikäli haluaa turvapaikka-asiansa päätökseen.
Raukeamispäätöstä ei tehdä heti, vaan määräajan jälkeen. Jos turvapaikanhakija esimerkiksi katoaa, raukeamispäätös voidaan tehdä vasta kahden kuukauden kuluttua.
