Mietteitä ja kokemuksia lukiosta

Seiskaluokkalaiset Anni Salo
(vas.) ja Isabella Kurkela.

– Koululla on iso merkitys, sillä
täällä vietetään paljon aikaa.
Koulussa paitsi oppii myös näkee kavereita, Isabella pohtii.
Kumpikaan tytöistä ei vielä ole päättänyt, mihin he menevät
peruskoulun jälkeen.
– Koulunkäynti on tärkeää siksi,
että saa tietoa, oppii ja pääsee eteenpäin elämässä, lisää Anni.

Joonatan Naumanen (1. vuosi).

1. Lukio on tärkeä, jos haluaa päästä korkeakouluun.
2. Lukeminen kiinnostaa enemmän kuin käsillä tekeminen.
3. Rankkaa on ollut. Tulevaisuutta ajatellen lukion käymisellä on tärkeä rooli.
4. Hyvä uudistus, ei häiritse eikä ole ongelma.

Tuomas Saastamoinen (3. vuosi).

1. Lukiolla on iso merkitys. Tulevaisuutta ajatellen yritän ottaa mahdollisimman paljon irti opiskeluista. Muukin kuin opiskelu on hauskaa lukiossa.
2. Lukiossa on laajempi valikoima jatkon kannalta kuin ammattiopinnoissa. Myös musiikki painoi valinnassani.
3. Opetusta on helppo seurata. Joitain opittavia asioita on vaikea ymmärtää.
4. Se ei ole meille niin iso ongelma, kuin mitä esimerkiksi aiemmin kirjoittaneet puhuvat.

Hanna-Mari Haverinen (3. vuosi).

1. Opiskelu on tärkeää jatkon kannalta, mutta sen lisäksi elämässä täytyy olla muitakin tärkeitä asioita.
2. En tiennyt vielä, miksi haluan alkaa isona. Lukio antaa miettimisaikaa. Sieltä saa myös yleissivistävän koulutuksen.
3. Lukiossa on mukavaa, täällä on hyvä ilmapiiri. Lukion käyminen mahdollistaa korkeakouluun hakemisen.
4. Hyvä uudistus. Esseitä on helpompi kirjoittaa koneella kuin käsin paperille, mutta matemaattisissa aineissa sähköinen vastaaminen vaatii harjoitusta.

Seiskaluokkalaiset Anni Salo (vas.) ja Isabella Kurkela. – Koululla on iso merkitys, sillä täällä vietetään paljon aikaa. Koulussa paitsi oppii myös näkee kavereita, Isabella pohtii. Kumpikaan tytöistä ei vielä ole päättänyt, mihin he menevät peruskoulun jälkeen. – Koulunkäynti on tärkeää siksi, että saa tietoa, oppii ja pääsee eteenpäin elämässä, lisää Anni.

Kuva: Satu Koho

Joonatan Naumanen (1. vuosi). 1. Lukio on tärkeä, jos haluaa päästä korkeakouluun. 2. Lukeminen kiinnostaa enemmän kuin käsillä tekeminen. 3. Rankkaa on ollut. Tulevaisuutta ajatellen lukion käymisellä on tärkeä rooli. 4. Hyvä uudistus, ei häiritse eikä ole ongelma.

Kuva: Satu Koho

Tuomas Saastamoinen (3. vuosi). 1. Lukiolla on iso merkitys. Tulevaisuutta ajatellen yritän ottaa mahdollisimman paljon irti opiskeluista. Muukin kuin opiskelu on hauskaa lukiossa. 2. Lukiossa on laajempi valikoima jatkon kannalta kuin ammattiopinnoissa. Myös musiikki painoi valinnassani. 3. Opetusta on helppo seurata. Joitain opittavia asioita on vaikea ymmärtää. 4. Se ei ole meille niin iso ongelma, kuin mitä esimerkiksi aiemmin kirjoittaneet puhuvat.

Kuva: Satu Koho

Hanna-Mari Haverinen (3. vuosi). 1. Opiskelu on tärkeää jatkon kannalta, mutta sen lisäksi elämässä täytyy olla muitakin tärkeitä asioita. 2. En tiennyt vielä, miksi haluan alkaa isona. Lukio antaa miettimisaikaa. Sieltä saa myös yleissivistävän koulutuksen. 3. Lukiossa on mukavaa, täällä on hyvä ilmapiiri. Lukion käyminen mahdollistaa korkeakouluun hakemisen. 4. Hyvä uudistus. Esseitä on helpompi kirjoittaa koneella kuin käsin paperille, mutta matemaattisissa aineissa sähköinen vastaaminen vaatii harjoitusta.

Kuva: Satu Koho

Millaisia ajatuksia opiskelusta on oululaisella lukiolaisella? Entä mitä miettii peruskoululainen – lukioon vai jonnekin muualle?

– Karkeasti tilastoja tulkiten oululaisista peruskoulun päättävistä nuorista noin 60 prosenttia hakeutuu lukioon ja noin 40 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Vain ani harva jää ilman mitään opiskelupaikkaa, kertoo lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyönjohtaja Pekka Fredriksson.

Tuoreimmat tilastot ovat keväältä 2017.

– Tämän syksyn tilanne saadaan koottua lokakuussa, kun viralliset oppilaitostilastot valmistuvat. Otos vaikuttaisi hyvin samankaltaiselta kuin aiempina vuosina.

Kymppiluokkalaisia on tällä hetkellä 38 eli kaksi ryhmää Pohjankartanossa.

Peruskoululaisista Forum24 kävi jututtamassa Pohjankartanon seiskoja (lue kuvatekstistä).

Yo-kokeet käynnissä

Ensimmäiset ylioppilaskokeet tehtiin sähköisesti syksyllä 2016.

Kokonaan sähköiseen ylioppilastutkintoon siirrytään ensi keväänä, kun myös matematiikan koe tehdään tietokoneilla.

Syksyn kirjoitukset alkoivat 17. syyskuuta äidinkielen lukutaidon kokeella.

Tämän viikon maanantaina abiturientit ahkeroivat lyhyen vieraan kielen (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä, italia, portugali, latina ja saame) kokeen.

Tiistaina oli vuorossa äidinkielen kirjoitustaito ja suomi toisena kielenä.

Tänään kirjoitetaan pitkä sekä keskipitkä ruotsi ja suomi, huomenna psykologia, historia, biologia, filosofia ja fysiikka.

Syksyn viimeiset ylioppilaskokeet ovat matematiikka 1. lokakuuta ja saamen äidinkielen koe 3. lokakuuta.

Oulussa on 11 kaupungin ylläpitämää ja kolme muuta lukiota.

Forum24 kysyi Madetojan musiikkilukiolaisten mielipiteitä opiskelusta lukiossa, muun muassa sähköisestä yo-kokeesta .

Kysymyksiä lukiolaisille (lue vastaukset kuvateksteistä):

1. Millainen merkitys koululla on elämässäsi?

2. Miksi valitsit juuri lukion etkä ammatillista koulutusta?

3. Millaista lukiossa on, ja minkälaisena näet sen roolin tulevaisuutesi kannalta?

4. Mitä mieltä olet ylioppilaskirjoitusten sähköistymisestä?

Jutun kirjoittajat ovat tet-harjoittelussa Forum24:ssä tällä viikolla.