Kolumnit

Pandemian polvilleen pakottama ihmisyys

Kolumnit 23.3.2020 14:00
Jarno Hietalahti

Ihmiskunta on nöyrtynyt koronapandemian edessä. Se on näyttänyt, kuinka haavoittuvaisia ihmiset ovat paljaalle silmälle näkymättömien biologisten järjestelmien edessä. Globaali yhteisö on kriisissä, mutta katastrofin taustalla loistaa toiveikkuus.

Filosofi Karl Jaspersin (1883-1969) mukaan ihmisyys paljastaa kasvonsa kriisien aikaan. Arkena elelemme kukin tavallamme sen kummemmin asioita pähkäilemättä, mutta kun elämämme peruskiveä koetellaan, paljastuu ihmisyyden perusta.

Koronavirus tuo toteen Jaspersin hahmotteleman idean paitsi yksilöiden myös koko yhteiskunnan tasolla. Näkymät ovat sumeita mutta myös toiveikkaita. Ihmiset ovat valmiita muutokseen ja halukkaita muuttamaan arkeaan uhan edessä.

On tietysti mahdollista myös moittia ihmisten toimintatapoja ja lyhytnäköisyyttä.

Meille on vuosikymmeniä toitotettu länsimaisen elämäntyylin tuhoavuudesta: jos jatkamme samaan malliin, koko maapallon elinolosuhteet murskaantuvat. Elintapamme tulee tappamaan paitsi muut lajit myös meidät. Nämä varoitukset ovat kaikuneet suhteellisen kuuroille korville, kun lentäminen, lihansyönti ja muut ympäristöä kuormittavat tavat ovat jatkuneet vanhaan tyyliin.

Korona on kuitenkin saanut ihmiset toimimaan toisin. Pandemian uhka on välittömämpi ja todellisempi kuin sadan vuoden päässä häämöttävä ilmastonmuutos.

Virusahdinkoon reagointi ei ole jäänyt vaille koomisia piirteitä: uutisvirran kuvat tyhjistä vessapaperihyllyistä ovat saaneet useammankin analyytikon pohtimaan ihmisen psykologiaa, ja vastaavasti meemien parissa velmuilijat ovat päässeet jakamaan oman näkemyksensä asiasta. Ihmiset ovat hädässään huvittavia hamstraajia.

Vessapaperin loppuminen ei kuitenkaan ole tärkeintä Jaspersin pohtimassa ihmisyyden paljastumisessa. Vaikka jotkut reagoivat uhkaan huvittavaksikin kääntyvällä varastoinnilla, merkittävämpiä näkymiä ovat huoli, solidaarisuus ja halu muuttaa omaa olemista.

Vallitsevassa tilanteessa valtaosa ihmisistä haluaa ehkäistä viruksen leviämisen. Tätä ei selitä pelkästään halu pitää itsensä ja läheisensä terveenä. Presidentti Sauli Niinistön lanseeraama iskulause fyysisestä etäisyydestä ja henkisestä läheisyydestä myötäilee humanistifilosofien satavuotisia ihanteita: vaikka toinen ihminen olisi kaukana, hän ei ole ihmisenä yhtään vähäisempi kuin läheisinkään. Välittömät teot auttavat naapuria, mutta solidaarisuus ja myötätunto ulottuvat Kiinasta Chileen.

On silti hätiköityä ajatella, että koronaviruspandemia paljastaa jonkinlaisen pysyvän ihmisyyden olemuksen. Jos ihmisyydellä jonkinlainen olemus onkin, se on humanistiajattelija Erich Frommia (1900-1980) mukaillen ristiriita. Olemme luonnonolioita kuten muutkin eläimet, mutta tajuamme olevamme luonnonolentoja, ja tästä tietoisuudesta juontuu ihmisyyttä määräävä ristiriita.

Se pakottaa vastaamaan olemassaoloa riivaaviin kysymyksiin: kuinka löytää yhteys toisiin, kuinka ylittää omat rajansa, kuinka tuntea itsensä aidoksi omaehtoiseksi yksilöksi? Vaikka koronaa käsitellään mediassa pääosin talouden ja terveyden näkökulmista, se pakottaa vastaamaan myös näihin kysymyksiin.

Ihmisyys on jatkuvassa muutoksen ja tulemisen tilassa, ja kuten moni valtaapitävä on sanonut, elämämme muuttuu koronan myötä – mahdollisesti pysyvästi. Samalla ihmisyys muokkautuu jälleen uuteen asentoon. Vaikka korona ilmenee pysäyttämättömänä luonnonvoimana, on yksilöiden ja yhteisöjen vallassa, mihin suuntaan ihmisyys tästä kehittyy. Uhka tulee ulkoa, vastaus sisältä.

On mahdollista, että yhteisöt käpertyvät jatkossa entistä voimakkaammin omaan itseensä ja ulkopuoliset nähdään uhkana. Yhtä mahdollista on, että halu auttaa myös etäällä olevia korostuu. Ehkä talousjärjestelmä on saanut pysyvän kolauksen, ehkä kurssit ampaisevat sivuutetun maailmanlopun jälkeen luotisuoraan nousuun. Oli ennuste mikä tahansa, sitä ei tule pitää ilmoitettuna totuutena ja ainoana mahdollisuutena. Kyse on aina lopulta inhimillisistä toimijoista ja siitä, millaiseksi ihmisyys muokkautuu kriisien aikana.

Pandemian aiheuttamaa ahdinkoa on turha väheksyä intoilemalla, että nyt maailmalla on mahdollisuus valita uusi suunta. Koettua ja tulossa olevaa kärsimystä ei pidä lakaista silmistä ynnäilemällä niitä positiivisia mahdollisuuksia, joita virus tuo. Mullistus on sen sijaan pakotettu, ja reunaehtojen puitteissa on elämä miellettävä ja rakennettava uudella tavalla. Kauheimpien katastrofienkin jälkeen elämällä on tapana asettua uomiinsa ja siirtyä arkeen. Pandemia ei pakota jäämään polvilleen. Tuleva arki ei tosin ole sama kuin aiemmin tunnettu.

Jarno Hietalahti on yliopistonopettaja Jyväskylän yliopistossa. Hän viimeistelee parhaillaan humanistista filosofiaa käsittelevää tietokirjaa.

 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Pandemioita on ollut ennenkin, globalisaatio mahdollistaa niiden nopean leviämisen. Mutta Corona-epidemiahan sai alkunsa Kiinasta perinteisten tapojen (elävien lepakoiden tms myynti torilla) takia, ei länsimaisten tapojen takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pandemioihin ja ilmastonmuutokseen löytyy yksi ja erittäin vaikuttava yhteinen tekijä, nimittäin maapallon liikakansoitus. Maapallolla on 70% liikaa ihmisiä. Oikeastaan kaikki teot ovat turhia ennen kuin tähän asiaan puututaan, mutta siihen ei tulla puuttumaan, koska se katsotaan jollain tavalla moraalisesti kyseenalaiseksi rajoittaa ihmisten olemassaoloa. Mutta kuten todettua, kaikki on turhaa ennen kuin tähän puututaan. Maapallo todennäköisesti tuhoutuu ennen sitä, tämän edellä mainitun moraalikipuilun takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tilanne nyt on aika vakava. Meidän tulee aloittaa pohtiminen tuo vasemmistolaisen "rajat-auki" globalismin mielekkyydestä. Asetammeko todellakin muun maailman meidän itsemme edelle sillä hinnalla, että nyt olemme koko kansa vakavan hengenvaaran edessä. Täysin näitä ei voi estää, mutta erittäin tehokkaat hillitsemiskeinot ovat tiedossa. Meillä on edelleenkin rajat sekä infrastruktuuri rajojen valvontaan. Palautetaan valvonta käyttöön ja tehostetaan sitä.
Nämä asiathan ratkaistaan sitten vaaleissa ja en minä ainakaan aio enää toista kertaa tämmöisen pelon kanssa elää, että ensimmäistä kertaa joutuu miettimään oikeasti, että onkohan se hengen lähtö lähellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toimintatavoiltaan ihminen säilyy samana oli sitten isompi tai pienempi kriisi kettelemuksena. Ei mittän uutta auringon alla, mitä on nyt sitä on ollut aikaisemminkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21:39
Norjassa avattiin ilmasilta kymmenientuhansien nälkiintyvien porojen pelastamiseksi – kaikkien aikojen suurin pelastusoperaatio Ruijan ylängöllä Tilaajille
21:10
Syöpä pelasti oululaisen Jenna Antinmaan työuupumukselta – yrityskuviot alkoivat mennä uusiksi jo "syöpälomalla" Tilaajille
20:47
Koronarajoitteet ruuhkauttavat sairaaloiden kylmiöitä – vastaanottokeskuksen kellarissa sijaitsevaan kylmiöön siirrettiin keskiviikkona ensimmäiset vainajat
20:30
Kymmenettuhannet lähtivät heti Wuhanista – koronaviruksen synnyinkaupungista pääsi pois kaksi ja puoli kuukautta kestäneen eristyksen jälkeen
20:27
Historiallinen 4,1 miljardin lisäbudjetti on vasta alkusoittoa – tarvitaan lisää rahaa ja todennäköisesti uusia entistä tiukempia rajoituksia
20:21
Suomen viides ydinvoimayksikkö lähempänä tuotantoa kuin koskaan – Olkiluoto 3:n uskotaan aloittavan sähköntuotannon ensi vuonna 11 vuotta myöhässä
20:07
Poliisi joutui pysäyttämään liikenteen rikoksesta epäillyn kiinniottamisen vuoksi Haukiputaalla
124
Kuuma keskustelu suojainten ympärillä jatkuu – Pääministeri Marin: "Osa kunnista ja toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa"
29
Uuden ennusteen mukaan koronavirusepidemia olisi Pohjois-Suomessa pahimmillaan juhannuksen aikaan – epidemian uskotaan jatkuvan pitkälle syksyyn
21
Luken tutkimus: Suomen metsissä kasvaa yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten
18
Julkinen sektori kieltäytyy lääkäriyhtiöiden koronatesteistä, edunvalvoja keskittäisi päätökset valtiolle – Ministeriö kiistää periaatteelliset syyt: Yhteistyötä harkitaan
15
Onko Oulun kaupungin hammashoito jo sopeutunut koronan aiheuttamaan poikkeustilanteeseen? –"Tällä hetkellä emme ota uusia potilaita tarkastukseen"
11
Uros perusti innovaatiokeskuksen – start up -yrityksille tarjotaan viimeisintä teknologiaa
10
Kehysriihineuvottelut jatkuvat tänään, hallitus koolla Säätytalolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Antti Kiuru

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

221 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Ei sijoittaminen ole mitään veronkiertoa. Sijoityamisella osallistutaan yrityksen rahoittamiseen (esim. kun Musti&Mi... Lue lisää...
Yksityissijoittaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

8.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image