Kolumnit

Oikeusvaltion käsite ei ole mie­li­pi­de­ky­sy­mys, vaikka Unkarin Orbánille heruu ymmärrystä Suomestakin

Kolumnit 7.8.2019 9:00
Heino Nyyssönen

Keskustelu Unkarin tilanteesta ja Suomen EU-puheenjohtajuudesta on vellonut kiivaana. Osansa ovat saaneet niin hallitus, eurooppaministeri kuin tutkijatkin. Suomen on epäilty hankkivan vihollisia ja siirtyneen lääkäristä tuomariksi. On myös spekuloitu, että veljeskansa torppaisi Suomen Nato-option.

Heino Nyyssönen.

Eräs kiistakohta on mahdollisuus määritellä oikeusvaltio. Unkarin Suomen suurlähetystö on todennut, että mailla on oikeusvaltiosta erilaisia käsityksiä.

Myötätuntoa pääministeri Viktor Orbánille on satanut niin perussuomalaisilta kuin keskustelupalstoilta, kun kansalaisten kokemus ei vastaa käsitystä Suomesta oikeusvaltiona. Äänessä ovat monesti myös ne, jotka Unkarista vähiten tietävät.

Näkökulmani on politiikan tutkijan, joskin myös oikeustieteilijät ovat olleet kriittisiä. Käsitettä tutkineelle Juha Raitiolle oikeusvaltio kuuluu demokratian ja ihmisoikeuksien kolmiyhteyteen.

Tässä lähtökohtana on käsitehistoria, jonka perusväittämä on, että käsitteistä käydään kamppailua. Se paljastaa politiikan ydinongelman, joka juontaa juurensa jo keskiajalle.

Tuolloinen universaalikiista koski ilmiöiden ja käsitteiden olemassaoloa. Universalisteille yleiskäsitteet olivat olemassa, kun nominalisteille oli vain yksittäisiä tapauksia tai ilmiöitä.

Universalisteille oikeusvaltio voidaan siis määritellä yleisesti. Nominalistit puolustavat aikaan ja paikkaan sidottuja käsityksiä.

Nominalismi johtaa mielivaltaan, jossa Aurinkokuningasta soveltaen oikeusvaltio olen minä. Unkarissa on pelko siitä, että koulutukseltaan lakimies Orbánin sana on ”laki”.

Vastakkaista eli universaalia edustaa Jürgen Habermas, jonka mukaan käsitteistä voidaan päästä yksimielisyyteen. Tätäkin on helppo arvostella naiiviudesta, joka toimii korkeintaan ideaalimaailmassa.

Erottelu koskee esimerkiksi vihapuhekeskustelua, jonka jotkut kokevat sananvapauden rajoittamisena. Silti määrittely palvelisi myös ”vihapuheen” harjoittajia, jos pelisäännöistä vain päästään yksimielisyyteen.

Jotta kyse ei olisi saivartelusta tai sanasta sanaa vastaan, tarvitaan kansainvälisiä luokituksia.

Vaikka vertailukriteerit voivat olla ongelmallisia, ne ovat etukäteen määritellyt. Sellainen on esimerkiksi WJP:n Rule of Law, joka antaa oikeusvaltiolle neljä kriteeriä.

Ensimmäinen on hallitusten ja yksittäisten toimijoiden vastuunalaisuus lain edessä. Toiseksi oikeudenmukaiset lait ovat selkeitä ja stabiileja ja suojelevat perusoikeuksia. Kolmantena on avoin hallinto, jolloin prosessit ovat selkeitä, helposti saavutettavia ja tehokkaita. Kiistojen ratkaisu on riippumatonta ja helposti saavutettavissa.

WJP:n indeksissä Unkari on nyt EU:n heikoin sijalla 57. Parjatut Puola ja Romania menestyvät paremmin sijoilla 27 ja 31. Suomi on kolmas Tanskan ja Norjan jälkeen ennen Ruotsia.

Vaikka Suomessakin jotkut epäilevät perustuslain ”jarruttavan” dynaamista lainsäädäntöä, Unkarissa koko vuoden 2012 perustuslaki on Fideszin sanelema. Sitä ei Suomen tavoin hyväksytty kahdessa parlamentissa tai kansanäänestyksellä kuten Puolassa 1997.

Stabiilisuus ja ennakoitavuus voidaan kyseenalaistaa sillä, että perustuslakia on jälkeenpäin muutettu jo seitsemän kertaa. Eurooppalaiset instituutiot kuten Venetsian komissio arvostelivat prosessia jo ennen sen hyväksymistä.

Unkarissa on perustuslakituomioistuin, mutta sen valta on rapautunut. Fidesz on miehittänyt sen enemmistön, ja päätökset ovat yhä enemmän linjassa emopuolueen kanssa.

Avoimuuden kyseenalaistava paraatiesimerkki on ydinvoimalapäätös 2014. Oppositio totesi, ettei se päässyt käsiksi kaikkiin kauppaan liittyviin dokumentteihin.

Oikeuslaitosviraston johtaja sekä ylin syyttäjä ovat pääministerin perheystäviä tai tukijoita. He ovat todenneet, ettei lainsäädäntö- ja tuomiovallan tarvitse olla keskenään ristiriidassa.

Viime syyskuussa EU-parlamentti hyväksyi Sargentini-raportin, jonka mukaan Unkarin oikeusvaltio on vaarassa. Unkarin hallitus syytti raporttia virheistä ja vanhojen asioiden kaivelemisesta.

On erotettava kaksi asiaa: Unkarin ja Puolan tapaukset sekä tulevaisuuden tekeminen eli pelisääntöjen laatiminen seuraavalle budjettikaudelle. Itse asiassa Suomi pitää kiinni EU:n uskottavuudesta ja sovituista tavoitteista, jotka Romanian ja EU-vaalien aikaan pääsivät lipsumaan.

Sinänsä poliittisen vallan ja oikeudenkäytön suhde on ikuisuuskysymys. Paradoksaalisesti oikeuden tulee rajoittaa valtiollista vallankäyttöä samalla, kun sen alkuperä on juuri tässä vallankäytössä.

Unkarin oikeusvaltio, rule of law, on ottanut askeleita suuntaan, jossa oikeus onkin keino käyttää valtaa, rule by law. Erottelulla Jaakko Husa on kuvannut oikeusvaltiokäsitystä – kommunistipuolueen Kiinassa.

Heino Nyyssönen on yliopistonlehtori Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Erinomainen artikkeli erittäin tärkeästä aiheesta. Ihmisyhteisöjen sivistyneisyyden perustuksista, joita ei ole syytä murentaa mistään tekosyystä.

Tällainen asia on hyvä olla kaikkien koulujemme opetussuunitelmassa kaikilla asteilla iskostettavana nourten päähän säilymään koko elämän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Europarlamentti on selkeällä enemmistöpäätöksellä ryhtynyt selvittämään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Unkarissa ja Suomi puheenjohtajamaana on vienyt tätä päätöstä eteenpäin. Nyt täytyy kiihkottomasti katsoa, mitä jatkoselvittelyt tuovat tullessaan. Valitettavasti Unkarin hallinto on valtapuolueen toiminnan myötä voimakkaasti korruptoitunutta ja EU:lta saatuja tukirahoja jaetaan Orbanin ja muun hallinnon huippuhenkilöiden lähipiirille. On varmasti kaikkien etujen mukaista, että tällaisiin väärinkäytöksiin puututaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ei ole enää selkeää oikeudenmukaista lain tulkintaa. Tämä on nähty varsinkin näissä maahanmuuttoon ja vihapuheeseen liittyvissä tulkinnoissa. Suomessa maahanmuuttaja saa kaiken mahdollisen tuen, mutta omat kansalaiset jäävät hoitamatta ja tukematta. Toiseksi, Suomi hyökkää Unkarin suuntaan, mutta mitä tekee Eu itse, jossa Suomi on jäsenenä. Se ei pysty itse pitämään omista sovituista asioistaan kiinni kuten dublinin sopimus, Eu maiden velkaantuminen, Katalonian kysymys ja jne. Tämä Suomen touhu Unkarin ja Puolan suuntaan käy Suomelle vielä kalliiksi se on varma, mutta eihän politiikolla ole mitään vastuuta mistään. Kävikö Suomi Neuvostoliiton kimppuun, kun kysymys oli oikeusvaltiosta, entä Venäjä? Suomen touhu on niin ulkokultaista ja naurettavaa kuin vain voi olla. Pieni Suomi maailmalla pullistelee ja näpertelee pienillä asioilla, joista voi tulla hyvinkin suuria, joten kannattaisi vaan pysyä lestissään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen ei pidä mennä tuomaroimaan muiden valtioiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Suomen hallituksen toiminta ei edistä EU:n yhtenäisyyttä, eikä pienten valtioiden itsemääräämisoikeutta. Nykyistä EU:n ydintä voidaan sanoa "pimeyden ytimeksi", jossa demokratia ei toimi vaan suuret maat päättävät linjoista. Tällä hetkellä EU:n ykkösagenda näyttää olevan päästää Eurooppaan mahdollisimman paljon siirtolaisia islminuskoisista maista. Kaikki henkilöt ja valtiot jotka kehitystä vastustavat leimataan ja maalitetaan monin eri tavoin. Myös tämän jutun aloittaja pyrkii niin tekemään. Unkarin hallitus on vaaleilla valittu ja suurin osa unkarilaisista kannattaa sen politiikkaa. Ei Suomella ja EU:lla pitäisi olla siihen mitään sanomista. Oikeusvaltioperiaatteesta puhuminen EU:ssa ja varsinkin Suomessa on vitsi. Missä olivat ja ovat ne oikeusvaltioperiaatteesta metelöivät Katalonian kriisin aikana 2017. Ei kukaan tuominnut Espanjan toimia ja Katalonialaisten vangitsemista. Katalonialaiset mepit eivät varmaan vieläkään ole päässeet parlamenttirakennukseen sisään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovasti pitä yrittää häivyttää Orbanin kritisoimaa perustuslakituomioistiimen puutetta, se puuttuu Suomesta edelleenkin. Poliitikot tulkitsee lakia itse omien tarkoitusperiensä mukaisesti. Tai sitten kiertävät koko perustuslain kuten Lipponen/Niinistö Euroon liitymisen yhteydessä. Tulkittiin lain kohtaa jossa sanottiin että Suomen rahayksikkö on Markka siten että Markkan ilmentymä on Euro. Perustuslakia muutettiin jäljestäpäin vastaamaan todellisuutta. Todella härskiä lain kiertämistä ja lain hengen rikkomista. Näin tapahtuu edelleenkin kun eduskunnalla on perustuslain noudattamisessa "omavalvonta" ainoana valvojana. Mielivaltaisesti on hyvät edellytykset toimia. Puolueeton peristuslaikituomioistuin olisi ehdoton edellytys lain toteutimisen kannalta. Ei Orban turhia hölissyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

pisteet Orbanille ja miinuspisteet Suomen oikeuslaitokselle ja demokratialle. Näin ihan empiirisen tutkimuksen perusteella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

WJP indeksi määräytyy kunkin maan haastateltavien asiantuntijoiden arvion perusteella.
Kukin maa valitsee itse haastateltavat asiantuntijansa.Kuka valitsee Suomessa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On iso riski ottaa tavallisena pölvästinä kantaa, mutta olkoon.

Mielestäni yksimielisyyteen perustuva oikeusvaltio on tavoittelemisen arvoinen idealistisuudestaan huolimatta. Koska tavoitteeseen päässeet valtiot voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen, lienee realistista kuvitelmaa, että idealistista tavoitetta voidaan yleisellä tasolla lähestyä.

Mielestäni erilaisten oikeusjärjestelmien arvostelu ei ole välttämättä mikään yhteisen tavoitteen takaaja, vaan pikemminkin seuranta, miten järjestelmässä edetään ja etenevätkö siinä toimivat ollenkaan kohti yhteisesti sovittua tavoitetta.

Suomen oikeusvaltio ei kehity ratifioitujen ihmisoikeuksien luovuttamuuden ja jakamattomuuden periaatetta kunnioittaen, vaan se perustuu ihmisoikeuksien kierrätykseen. Sen takia Suomen systeemiä kehittää ja vaalia oikeusvaltiokehitystä ei ole sen kummempi kuin mikään muukaan ihmisoikeuksia polkevan valtion periaate, jos tavoite on ihmisoikeuksien kunnioitus määritellään jokaiselle luovuttamattomana ja jakamattomana kuuluvaksi.

Tästä näkökulmasta katsoen ei edes tarvitse tuntea muiden valtioiden oikeusjärjestelmiä toteamaan, että Suomen uhkavaatimus Unkarille on vaatimus kierrättää ihmisoikeuksia maassa, jossa ehkä ei ole edes mitään kierrätettävää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otit riskin ja hävisit. Nyyssönen kirjoittaa oikeusvaltion käsitteestä ja jossakin määrin sen soveltamisesta Unkarissa. Sinä kirjoitat Suomen ihmisoikeuksien "kierrättämisestä", mitä se sitten itse kullekin merkitsee. Unkarissa on kysymys paljon muustakin kuin pakolaisista ja heidän kohtelustaan.
Mm. valtaosa tiedotusvälineistä on Unkarissa hallituksen nyrkin alla ja se rikkoo oikeusvaltion käsitettä. Hallituksen arvostelu on Unkarissa todellinen riski arvostelijalle. Suomessa saa mediat ja puolueet arvostella hallitusta ja sitähän tekee jopa hallitus sisällään.

Perussuomalaisten(kin) tukema Unkarin hallitus mm. suunnitteli työntekijöille pakkoa tehdä ylitöitä siten, että työnantaja maksaa palkan niistä ylitöistä viimeistään 4 vuoden kuluttua. Jos tämä on perussuomalaisten mielestä oikeusvaltioperiaatteen mukaista lainsäädäntää, niin perussuomalaisten on syytä kertoa se julkisesti suomalaisille. Kiitos etukäteen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa pakotetaan tekemään työtä 9€ päiväpalkalla, onhan se nyt paljon pahempi juttu kuin viivästynyt ylityökorvaus, se kuitenkin joskus maksetaan lain määräämänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Persuille selittää. Sama kuin tuuleen huutelisi. Se on tosin järkevämpää puuhaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En puolusta Unkaria oikeusvaltiona. Kuitenkin lienee selvää, ettei sellaista voida kierrättää, mitä ei ole. Annat itse ymmärtää esimerkilläsi, että unkarilaisilla ei ole ihmisoikeuksia.

Suomessa on hulppeat kulissit universaalin oikeusvaltion toteutumiselle, mutta siitä huolimatta Suomi on ihmisoikeuksia polkeva maa. Suomi jopa kierrättää riippumattoman oikeuslaitoksen päätöksillä tavallisen kansan suojaksi tarkoitettuja kieltoja joidenkin ryhmien oikeuksiksi tehdä rikoksia.

Pelkät kulissit eivät takaa oikeusvaltion toteutumista ja kehittymistä kohti parempaa, koska kulissien riippumattomilta tekijöiltä ei vaadita yleisten ihmisoikeuksien kunnioitusta. Kun ylintä päätäntävaltaa käyttävät kansanedustajat hyväksyvät ihmisoikeuksien polkemisen riippumattomuuden kilpien takaa, lienee selvää, ettei oikeusvaltio pääse toteutumaan. Tuloksena on vain valtio, jossa ylintä päätäntävaltaa käyttävillä ja riippumattomilla ihmisoikeuksien polkijoilla on kaikilla yhteiset poljettavat ja yhteiset suojeltavat, joille turvataan hyvinkin räikeitä "oikeuksia". Poljettavina eivät ole ainoastaan persut, vaan myös erilaisiin kahakointeihin täysin osattomat tavalliset kansalaiset.

Suomi ja Unkari arvostelevat loppujen lopuksi toistensa kulisseja eivätkä tunnusta, ettei oikeusvaltion toteutuminen ole niinkään kiinni sen kulisseista , vaan niissä häärääjistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienenä lisäyksenä Nyyssösen hyvään kirjoitukseen kerrottakoon, että WJP ( World Justice Project) on riippumaton kansainvälinen organisaatio, jonka tehtävänä on tutkia, tarkastella ja seurata laillisuuden toteutumista maailman eri maissa. WJP:n indeksissä tosiaankin Suomi on sijalla kolme ja Unkari sijalla 57.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

12:39
Ruukissa syntyi sunnuntai-iltana kaksipäinen sonnivasikka – Tilan isäntä: "1800 poi'itus­ta ta­ka­na, mut­ta tällaista en ole ennen nähnyt"
12:32
Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä
12:30
Irakilaiskaksosten jutun oikeuskäsittely alkoi valokuvien vertaamisella – hovikäsittely tökkinyt kaksi vuotta
12:11
Hupisaarten purot saavat lisää taimenasukkaita syyskuun alussa
12:01
15 vuoden takainen ajatus muuttuu todeksi – Rukalle kohoaa 20 iglun kylä: "Valmista pitäisi tulla marraskuun aikana"
11:57
Satakunnan lennoston lentotoimintaharjoitus järjestetään syyskuussa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
11:21
Puita halaamalla voi saada hyödyllisiä mikrobeja – "Etsi mieluinen puu, ota hyvä halausote ja hengitä syvään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image