Kolumnit

Mistä äänestetään ja kuka siihen vaikuttaa?

Kolumnit 25.1.2019 20:00
Jenni Karimäki
Jenni Karimäki

Rakkaalle lapselle sovitellaan montaa nimeä. Kolmen kuukauden päässä häämöttävät eduskuntavaalit on tähän mennessä ehditty nimetä ilmastovaaleiksi, sote-vaaleiksi, sotu-vaaleiksi, maahanmuuttovaaleiksi, naisten ja lasten oikeuksien vaaleiksi – lista on lähes loputon.

Vaikka puolueissa harkitaan hyvinkin tarkkaan, millaisella ohjelmalla ja teemoilla vaaleihin lähdetään ja mitä pyritään pitämään esillä ja saamaan esiin mediassa, on näiden pyrkimysten onnistuminen riippuvaista myös siitä, mitä Suomessa ja maailmalla vaalien alusaikana tapahtuu.

Muistissa on esimerkiksi vuoden 2011 vaalien alla tullut tieto Portugalin euromailta pyytämästä talousavusta. Tämän myötä Suomen roolista talouskriisin hoitamisessa ja muiden euromaiden tukemisessa nousi vaalituloksen kannalta hyvinkin ratkaiseva teema. Tämän asetelman tuottaman lopputuloksen politiikkaa seuraavat muistavat perussuomalaisten jytkynä.

Viime kesänä kansainvälisen ilmastopaneelin raportin havahduttamina monet olivat valmiit julistamaan tulevat vaalit ilmastovaaleiksi, ja syksyllä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä nähty kiista irtisanomissuojan heikentämisestä herätti ajatuksen vaalien pääteeman muodostumisesta työn tekemisen ja teettämisen ehtojen ympärille.

Aivan viime aikoina keskustelua ovat nostattaneet ulkomaalaistaustaisten tekemät seksuaalirikokset. Monessa puheenvuorossa onkin jo ehditty julistaa tulevat vaalit ennen kaikkea maahanmuuttovaaleiksi. Myös Jytky 3:sta on tämän teeman nousun myötä väläytelty.

Vaikka vaalien pääteemat tuntuvat usein kytkeytyvän ajankohtaiseen keskusteluun, on niissä kuitenkin aina pohjimmiltaan kyse tulevaisuudesta; siitä, mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä.

Tämä on tärkeää, ja hyvä itse kunkin pitää mielessä vaalien lähestyessä. Vaaleissa valitaan päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi tekemään politiikkaa ja päätöksiä, jotka pääasiassa suuntautuvat toiveiltaan ja vaikutuksiltaan tulevaisuuteen.

Tutkimukset osoittavatkin, että kansa äänestää ennemmin tulevaisuuden odotusten kuin nykyhetken tai menneiden saavutusten perusteella.

Onnistuminen hallituspuolueena on hyvä käyntikortti, mutta usein pätee vanha sanonta: sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee.

Tulevaisuusorientaatio johtaakin siihen, että hallituspuolueiden on vaikeaa ratsastaa viimeisten neljän vuoden kohokohdilla. Oppositiopuolueet muistuttavat väistämättä myös hallituksen tiliin laskettavista epäonnistumisesta ja harha-askeleista. Tämä kuuluu pelin henkeen.

Sillä, mitkä aiheet nousevat vaalien alla esille ja mitä pidetään esillä, on vaikutusta vaalien tulokseen. Tai vähintäänkin siihen, mitä äänestäjät pitävät äänestyspäätökseensä keskeisesti vaikuttavina tekijöinä.

Tässä agendan luomisessa erityisesti medialla on suuri rooli. Tämä todettiin Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla: äänestäjät mieltävät mediassa runsaasti aikaa ja palstatilaa saavat teemat ja aiheet tärkeiksi.

Media palvelee kansaa tiedonvälittäjänä, vallan vahtikoirana, ja pyrkii uutisoimaan ja taustoittamaan aiheita, jotka kansaa kiinnostavat tai askarruttavat. Sen valitseminen, mikä on uutisoimisen arvoista, onkin aina vallan käyttöä. Se, mistä media kirjoittaa, välittyy kansalaisille merkityksellisenä.

Mikään teema ei kuitenkaan automaattisesti nouse vaaliteemaksi, vaan taustalla ovat median, puolueiden, poliitikkojen ja asiantuntijoiden tekemät valinnat. Esille pyritään nostamaan ne asiat, jotka koetaan omien pyrkimysten tai kansan kokonaisuuden edun kannalta keskeisiksi.

Eri vaaliteemojen käsittely monipuolisesti on tärkeää tasapuolisen ja moniäänisen keskustelun aikaansaamiseksi. Ihmiset kun hakeutuvat mielellään tiedostaen tai tiedostamattaan sellaisen tiedon ääreen, mikä tukee heidän omia näkemyksiään ja siten edistää näkemysten polarisoitumista.

Vaalien nimeäminen esimerkiksi ilmasto- tai maahanmuuttovaaleiksi luokin herkästi mielikuvan totuudesta, johon kenenkään ei ole mahdollista vaikuttaa. Vaaliagendan urautuminen vain yhden tai kahden teeman ympärille vinouttaa kuvan siitä, mitä kysymyksiä kansanedustajat tulevat seuraavan neljän vuoden aikana ratkomaan.

Vaikka painetta ilmastonmuutoksen tai maahanmuuton nousulle keskeiseksi vaaliteemaksi on, kärkiteemoiksi on tarjolla myös useita perinteisempiä talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kysymyksiä.

Riippumatta siitä, mihin ratkaisuun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tällä vaalikaudella tulee, on se väistämättä yksi kevään keskusteluaiheista. Vaalikeskusteluissa käsitellään hyvin todennäköisesti myös tulevaisuudessa häämöttävää sosiaaliturvauudistusta sekä linjataan työn tekemisen ja teettämisen ehtoja sekä työmarkkinajärjestöjen roolia päätöksenteossa.

Jenni Karimäki on yliopistonlehtori ja erikoistutkija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Kyllähän se asetelma pitäisi niin rakentaa, että oikeat puolueet voisivat esiintyä oikeiden vaihtoehtojen kanavina, jotta myös vaalitulos olisi oikeanlainen. Mutta sitten kun tulee myös näitä yllätyksiä, joiden nousemista äänestäjien huulille ei voi estää. Vaikka rajoillemme rakennettaisiin muuri. Niin sittenkin ne ovat Se Tärkein Kysymys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

50
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
44
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
30
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
27
Metsästyskortilla äänestämään? – Kysyimme, voisiko äänestysikärajan laskea osan kohdalla 16 vuoteen
7
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
6
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
5
Kamera olalle ja ääntä kohti – Heino Kuhan lintukoto on talvinen Hietasaari auringon noususta laskuun

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image