Kolumni: Monta kotia, monta oikeaa ko­ti­paik­ka­kun­taa

Kuvagalleria: Tuk­ki­lau­tal­la päin Iijoen pärs­kei­tä

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Mieli ry: It­se­mur­ha­suun­ni­tel­mis­ta soi­te­taan Krii­si­pu­he­li­meen lähes kolme kertaa useam­min kuin ennen pan­de­miaa

Kriisipuhelimeen tuli viime vuonna ennätysmäärä yhteydenottoja, kerrotaan MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tiedotteessa.

Vuonna 2021 vastattiin yli 300 000 soittoon. Se on lähes 100 000 soittoa enemmän kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana.

Itsemurhasuunnitelmat ovat nousseet esille Kriisipuhelin-keskuksessa lähes kolme kertaa useammin kuin ennen pandemiaa. Syksyllä 2019 kuukausittain käytiin reilut 40 keskustelua, joissa päivystäjä arvioi soittajan olevan akuutissa itsemurhavaarassa. Viime syksynä näitä keskusteluja oli lähes 120 kuukaudessa.

Joka kolmas itsetuhoinen soittaja oli nuori nainen.

– Nuorten ahdistuneisuus näkyy myös Kriisipuhelimessa. Itsetuhoiset soitot ovat lisääntyneet valtavasti. Muutenkin alle 30-vuotiaiden soittajien määrä on melkein tuplaantunut poikkeusolojen aikana, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter yhdistyksen tiedotteessa.

Puhelu usein rauhoittaa

Akuutiksi itsemurhavaaraksi lasketaan soitot, joissa soittaja on lähiaikoina yrittänyt itsemurhaa tai hänellä on valmis itsemurhasuunnitelma.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan itsemurhien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt.

– Yleensä akuutissakin itsemurhavaarassa olevan soittajan tilanne rauhoittuu keskustelun aikana. Moni soittaja sanoo puhelun lopuksi, ettei aio satuttaa itseään, Winter sanoo.

Tarvittaessa Kriisipuhelin-päivystäjät ottavat yhteyttä viranomaisiin, ja soittajaa yritetään saada kertomaan sijaintinsa ja puhelinnumeronsa, jotta hänelle saataisiin apua.

Suurin syy Kriisipuhelimeen soittamiseen on paha olo, jonka takana on erityisesti ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Winterin mukaan pandemian aikana uutena asiana soittojen syyksi ovat nousseet pelot.