Jos nyt nainen valitaan matematiikan professoriksi, niin mikä luontokappale seuraavaksi? Suunnilleen näillä sanoilla kauhisteltiin runsaat sata vuotta sitten Sonja Kowalewskan hakemusta matematiikan professuuriin Tukholman yliopistossa.
Tapausta muisteleva Oulun yliopiston matematiikan professori Maarit Järvenpää puhuu varhaisesta kollegastaan. Vaikka Kowalewska ei ollutkaan maailmanhistorian ensimmäinen nainen matematiikan professorina, oli matematiikka 1800-luvun lopulla hyvin miehinen maailma.
Ja on se paljolti sitä tänäänkin. Suomessa Järvenpäällä on vain yksi naiskollega, Tampereen teknillisessä yliopistossa. "Edelleen suomalaisissa yliopistoissa on matematiikan laitoksia, joissa ei ole yhtään naista vakituisessa matematiikan virassa", Järvenpää kertoo.
Naiset ja matematiikka alkavat toisistaan erkanemisen kouluissa jo varhain.
"Eroa syntyy poikiin alakoulusta asti", Järvenpää toteaa. Yliopistossa matematiikan koulutusohjelmassa ero näkyy esimerkiksi siinä, että naiset suuntautuvat useammin opettajiksi ja miehet tutkijoiksi.
Mutta miksi näin on? "Sen kun tietäisi ja vielä osaisi korjata", Järvenpää pohtii.
Tärkeää olisi kuitenkin Järvenpään mukaan tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet matematiikkaan.
Onneksi jotain merkkejä sukupuolten tasa-arvosta on jo näkyvissä. "Esimerkiksi meidän tutkimusryhmässämme on nyt naisenemmistö", Järvenpää toteaa.
Ouluun Järvenpään toi matemaattisten tieteiden laitoksen hyvä maine. "Täällä on tekemisen meininki", Järvenpää tiivistää.
Jyväskylän yliopistossa väitellyt ja professorina työskennellyt Järvenpää on ehtinyt vierailla ulkomaisissa yliopistoissa Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Skotlannissa.
Järvenpään tutkimusryhmä kuuluu Suomen Akatemian nimeämään valtakunnalliseen matemaattisten analyysien ja dynamiikan huippututkimusyksikköön. "Suomessa matematiikan alalla on kaksi huippuyksikköä ja Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitos on mukana molemmissa", Järvenpää lisää. Yhteistyökumppaneita on ympäri maailmaa.
Järvenpään omat tutkimusaiheet liittyvät muun muassa geometriseen mittateoriaan, fraktaaligeometriaan, dynaamisiin systeemeihin ja analyysiin metrisissä avaruuksissa.
Kuulostaa vaikealta, mutta esimerkiksi fraktaalimatematiikalle löytyy arkisia sovelluskohteita vaikkapa liikenneruuhkien ja alueellisten sademäärien mallintamisessa.
Matematiikka ei ole kaikkein mediaseksikkäin tieteenala.
"Puhdas matematiikka ja perustutkimus eivät näy otsikoissa", Järvenpää myöntää ja lisää, että tieteen popularisointiin pitää suhtautua vakavasti. Näkyvyys olisi tärkeää muun muassa siksi, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka oleellinen osa tiedettä ja tekniikkaa matematiikka on.
Matemaatikkojen keskuudessa onkin ehdotettu, että kaikkeen sellaiseen, jonka toiminnassa on hyödynnetty matematiikkaa, pitäisi kiinnittää tarralappu tekstillä "Tämä tuote sisältää matematiikkaa". Lappuja löytyisi yllättävän monesta tuotteesta.
