Eero Erkamo, 22, on ollut syntymästään saakka kasvissyöjä. Häntä ärsyttää, että ruokavalion oletetaan vaikuttavan joka asiaan.
"En koe olevani yhtään sen vähempää miehinen, vaikka en syökään lihaa. Kyllä kasviksistakin saa tuhtia pöperöä, mutta sitä pitää syödä enemmän kuin tavallista ruokaa", tamperelainen Eero kertoo. Hän on pärjännyt armeijassa, partiossa ja vaelluksilla siinä missä sekasyöjätkin.
Ihmiset suhtautuvat Eeron mielestä kasvissyöntiin negatiivisesti. "On tärkeää että syödään samaa ruokaa. Minun kohdallani tähän vaikuttaa tietenkin vielä se, että olen mies ja kasvissyöjä."
Eeron ruokavalio perustuu mahdollisimman terveelliseen purtavaan.
"Aina voisi tietenkin vihreää syödä enemmän. Mulla on välimerentyylinen ruokavalioihanne", hän sanoo yllättäen.
Koulun alku
omilla eväillä
Eeron vanhemmat olivat kasvissyöjiä ja tarjosivat samaa ruokaa Eerolle jo vauvana.
"Ei mulle mitään haittaa lihattomuudesta ole ollut. Ehkä päinvastoinkin, sillä en ole suuremmin sairastellut. Ja kasvattaisin ehdottomasti omat lapseni kasvissyöjiksi", Eero pohtii tulevaa.
Ala-asteella Eero joutui pärjäämään kaksi ensimmäistä luokkaa omilla eväillä.
"Olin hyvässä tilanteessa, koska minut oli satuttu laittamaan Steiner-kouluun, ja siellä sai jo kolmannella luokalla kasvisruokaa. Tavallisissa peruskouluissa ei ainakaan silloin 80-luvulla ollut mitään kasvisvaihtoehtoja. Eikä kovin moni peruskoulussa ollut kasvissyöjä. Sen takia sitä joutui selittelemään."
Kiusaaminen
vei lihapadoille
14-vuotiaana Eero oli vähällä siirtyä tavalliseen ruokaan kiusaamisen takia. Hän maistoi pienen palan nautaa, sikaa ja lohta.
"Enkä mä edes tykännyt siitä lihasta ja kalakin on omituisen makuista. Musta se, mikä on hyvää, on vähän eri hyvää, kuin mitä joku toinen mieltää. Mä tiedän hyvin varmasti, onko ruoassa lihaa, vaikka sitä olisi tosi vähän."
Lukiossa asetelma kääntyi ylösalaisin. Eeroa ei enää kummeksittu, vaan hän sai kuulla ihailevia kommentteja, kun kertoi olleensa aina kasvissyöjä. Hän alkoi myös itse arvostaa omaa elämäntapaansa uudella tavalla, eikä enää voisi kuvitellakaan ryhtyvänsä sekasyöjäksi.
"Varsinkin yläasteella mulle naljailtiin paljon, koska olin poika ja kasvissyöjä. En tajunnut miten lihansyönti liittyy maskuliinisuuteen, koska oma isä on kasvissyöjä."