Mie­hel­le luet­tiin mur­ha­syy­te isänsä sur­maa­mi­ses­ta Raa­hes­sa – syy­tet­ty kiis­tää, myöntää pa­hoin­pi­te­lyn

Oulun käräjäoikeudessa luettiin maanantaina aamulla murhasyyte. Henkirikoksesta syytettynä on mies, jonka syyttäjän mukaan surmasi oman isänsä viime kesäkuussa.

Murhasta syytettyä miestä avustaa asianajaja Altti Lepoluoto (vas.). Syyttäjänä toimii erikoissyyttäjä Hannu Koistinen.
Murhasta syytettyä miestä avustaa asianajaja Altti Lepoluoto (vas.). Syyttäjänä toimii erikoissyyttäjä Hannu Koistinen.

Oulun käräjäoikeudessa luettiin maanantaina aamulla murhasyyte. Henkirikoksesta on syytettynä mies, joka syyttäjän mukaan surmasi oman isänsä viime kesäkuussa Raahessa.

Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeusrangaistusta. Hänen mukaansa henkirikos tehtiin erityisen raa´alla ja julmalla tavalla, ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Haastehakemuksen mukaan mies meni isänsä asuntoon ja kohdisti häneen voimakasta väkivaltaa. Mies esimerkiksi löi puolustuskyvytöntä isäänsä nyrkeillä päähän ja eri puolille vartaloa, kuristi uhria sekä potki häntä.

– Käsin ja jaloin on tehty väkivaltaa. Kun se jatkuu riittävän pitkään, se aiheuttaa uhrille aina suurta tuskaa, erikoissyyttäjä Hannu Koistinen kuvaili.

Lue myös: Raa­he­lais­per­heen tragedian karuja taustoja käytiin läpi oikeudessa – ”Sen jälkeen hän ei ollut enää veli meille”

Hänen mukaansa syytetty jätti väkivallan jälkeen isänsä makaamaan asunnon lattialle. Tälle tuli väkivallan seurauksena lukuisia vakavia vammoja, joihin hän menehtyi.

Syytettynä oleva poika asui Raahessa samassa kiinteistössä isänsä kanssa. Poliisi otti hänet kiinni asunnostaan muutama tunti isän kuoleman jälkeen.

Syyttäjän mukaan kiinniotetulla oli tuossa vaiheessa jalka turvonnut ja myös oikeassa kädessä oli vammoja.

– Väitän, että vammat ovat aiheutuneet isään kohdistetusta väkivallasta, erikoissyyttäjä kuvaili.

Haastehakemuksen mukaan poika oli tekoaikaan kannabiksen vaikutuksen alaisena.

Syytetty kiistää syyllistyneensä isänsä murhaan tai mihinkään muuhunkaan henkirikokseen.

Hän myöntää syyllistyneensä vain pahoinpitelyyn lyömällä isäänsä muutaman kerran nyrkillä kasvoihin ja aiheuttaneensa tälle menettelyllään turvotusta, mustelmaa ja verenvuotoa kasvoihin. Sen sijaan kuolettavien vammojen aiheuttamisen syytetty kiistää.

– Hän ei ole voinut mieltää, että kuolema olisi seuraus tavanomaisesta pahoinpitelystä. Hänen toimintansa ei ole missään yhteydessä valitettavaan kuolemaan, syytettyä puolustava asianajaja Altti Lepoluoto selitti oikeudelle.

Puolustuksen mukaan isä hengitti, liikkui ja puhui normaalisti, kun poika poistui omaan asuntoonsa.

Puolustus väittää, että isän asunnon ovi oli aina auki ja siellä kävi säännöllisesti ihmisiä, muun muassa juomakavereita.

– Kuka tahansa ulkopuolinen on voinut tunkeutua asuntoon.
Heidän mukaansa syytetyn omat käsi- ja jalkavammat eivät ole peräisin henkirikoksen tekemisestä.

– Hän hajotteli ikkunoita. Se selittää käsissä näkyviä vammoja. Lisäksi hän on potkiskellut asunnossaan paperisilppuria ja muita esineitä. Siitä on tullut jalkaan vamma, Lepoluoto kuvaili.

Puolustus vaatii, että syytetty pitää vapauttaa oikeuskäsittelyn päätteeksi. Jos tähän ei suostuta, haluavat he, että syytetyn mielentila tutkitaan.

Syyttäjä ei vastusta vaatimusta. Hän pitää mielentilatutkimuksen laatimista tarpeellisena.

Surmansa saaneen omaiset yhtyvät syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Lisäksi he vaativat syytetyltä erilaisia kulu- ja vahingonkorvauksia.

Syytetty vaati käsittelyn aluksi, että koko oikeudenkäynti pidettäisiin suljetuin ovin ja sen asiakirjat määrättäisiin salaiseksi 60 vuoden ajaksi. Hän vastusti myös tiedotusvälineiden pyytämää kuvauslupaa.

Syytetyn puolustuksen mukaan asian käsittelyssä tulee esille muun muassa runsaasti surmansa saaneen, asianomistajien ja syytetyn yksityiselämää, terveydentilaa ja sosiaalietuuksia koskevia tietoja. Lisäksi siellä esitetään arkaluontoisia tietoja edesmenneestä ja tämän omaisista.

– Tietojen julkiseksi tuleminen aiheuttaa merkittävää haittaa edesmenneen omaisille, asianajaja Altti Lepoluoto perusteli vaatimustaan.

Asianomistajia avustava asianajaja Henri Lesonen yhtyi vaatimukseen. Toissijaisesti hän vaati, että tietyt kirjalliset todisteet, kuten oikeuslääketieteellinen ruumiinavauspöytäkirja, kuolinsyylausunto ja surmatun vammoja koskevat valokuvat, käsiteltäisiin ilman yleisöä.

Käräjäoikeus päätti, että kuvaaminen sallitaan kolmen minuutin ajan. Se määräsi useita asiakirjoja salassa pidettäväksi ja päätti, että niitä käsiteltäessä yleisö poistetaan paikalta. Muutoin käsittely on julkinen.

Istuntosaliin on videoyhteys Ruotsista, missä on kaksi jutun asianomistajaa. Lisäksi salissa on paikalla ruotsin kielen tulkki.

Oikeuskäsittely kesti pitkälle maanantai-iltaan. Käsittely oli kesken vielä illalla kahdeksan aikaan. Oikeus antaa ratkaisunsa myöhemmin. 

Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 12.29. 

Juttua korjattu kello 14.04: Videoyhteyden päässä on kaksi asianomistajaa, ei yksi.