Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Metsien kohtalo edel­leen omissa käsissä

Brysselin laskelmat hiilensidonnasta perustuen käytön lisääntymiseen soveltuvat Keski-Euroopan maihin, missä metsät on hakattu huolehtimatta uudistamisesta ja hoidosta. Ne eivät sovellu metsien hoitoon ja tutkimukseen panostaneisiin Pohjoismaihin.

Brysselin laskelmat hiilensidonnasta perustuen käytön lisääntymiseen soveltuvat Keski-Euroopan maihin, missä metsät on hakattu huolehtimatta uudistamisesta ja hoidosta. Ne eivät sovellu metsien hoitoon ja tutkimukseen panostaneisiin Pohjoismaihin.

Emme syö kuormasta (Kaleva 16.7./Lukijalta; Eero Lindgren). Meidän metsät sitovat edelleen enemmän hiiltä kuin lisääntyvä käyttö tulee kuluttamaan (yksi puukuutio sitoo tonnin hiilidioksidia). Kasvu nousee kohti 110 miljoonaa kuutiota, kun toivottu käyttö nousee vain 80 miljoonaan kuutioon (tasolta 66).

Professori Hynysen tutkimus perustuu alaan, mistä on jätetty kolmasosa metsäalasta laskennan ulkopuolelle (Metsälehti 22.6.).

Tämä laskelmassa käytetyn alan puuvarannon kasvu ei riitä nykyisellekään käytölle, vaan saavuttaa tasapainon kymmenen vuoden kuluttua, lähtien uudelleen kasvuun. Myös lisääntyvä käyttö saavuttaa tasapainon samassa ajassa tietyin toimenpitein. Ilman niitä siihen kuluu kymmenen vuotta enemmän.

Lindgren perää tutkimustietoa eri metsän käsittelyvaihtoehtoihin. Tietoa löytyy (muun muassa professori Pukkala), mutta käytännön kohteet puuttuvat. Sitä kaipaavat monet metsänomistajat, suohan nykyinen metsälaki vapaammat kädet.

Tähän tarjoaisi Sanginjoen ulkometsä ratkaisun. Sanginjoki on talousmetsää, jota ei ole hoidettu kiistojen vuoksi noin kymmeneen vuoteen. Taimikot jäävät kukkakeppiryteiköiksi. Ensiharvennusikäiset metsät lipputankometsiksi, joiden latvasta löytyy enää pieni elävä tupsu (hiilensidontakyky romahtanut lopullisesti).

Ikääntyneistä puhtaista kuusimetsistä katoaa aluskasvillisuus marjoineen ja monimuotoisuus lehtipuiden puuttuessa.

Ikääntyneissä mäntymetsissä leviää tervasroso tappaen pikkuhiljaa puita. Näistä ei tule järeää, eri-ikäisrakenteisia, eri puulajeja sisältäviä monimuotoisia metsiä ilman hoitohakkuita. Samalla jäävät merkittävät hakkuutulot saamatta (Kaleva 5.6./Lukijalta; Martti Turkka).

Voisimme tehdä Sanginjoen ulkometsästä metsien monitavoitteisen portin maakuntamme metsä- ja biotalouteen. Sieltä löytyisivät kaikki metsän käsittely- ja käyttömuodot, muun muassa eri-ikäisrakenteiset, ennallistetut sekä nykyiset suojelukohteet.

"Voisimme tehdä Sanginjoen ulkometsästä metsien monitavoitteisen portin maakuntamme metsä- ja biotalouteen."

Kun rakennamme Muuraiskankaalle väljän puukerrosalueen, voimme varastoida yhteen taloon Sanginjoen vuodessa kasvavan tukkipuuston pysyväksi hiilivarastoksi, mikä myös Brysselissä huomioidaan. Samalla Sanginjoki muuttuu terveyttä ja hyvinvointia tuottavaksi hoidetuksi lähimetsäksi.

Arto Hongisto

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.