Talous: Stora Ensolla his­to­rial­li­nen huip­pu­vuo­si tu­lok­sen­teos­sa – yhtiö eh­dot­taa isoja osin­ko­ja

Oikeus: Raa­he­lais­mies sai syyt­teet mur­has­ta ja vii­des­tä murhan yri­tyk­ses­tä

Luitko jo tämän: Oulu suo­sit­te­lee ui­ma­hou­su­jen käyttöä – Osa kun­nis­ta kieltää ui­ma­short­sit ko­ko­naan

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Metsien jat­ku­van kas­va­tuk­sen synkkä his­to­ria

Suomen sahateollisuuden kehityksen myötä metsien käyttö lisääntyi 1850-luvulta lähtien. Vähän myöhemmin alkanut kemiallisen metsäteollisuuden kehitys lisäsi entisestään puun käyttöä.

Metsien kasvatuksesta oli silloin hyvin vähän tietoa ja niinpä yleisenä menetelmänä käytettiin silloin tukkipuiden poimintahakkuuta, joka nimettiin harsintahakkuuksi. Uskottiin, että taimiainesta syntyy ja metsä uudistuu aikanaan. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Tämä menetelmä romahdutti Suomen metsien kasvun ja puustopääoman. Jopa 20–25 prosenttia metsistämme hakattiin vajaapuustoisiksi 1950-luvulle tultaessa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.