Jutun lähteenä on käytetty myös Metlan vanhemman tutkijan Sauli Valkosen esitelmätiivistelmää "Rakenteeltaan monimuotoisten metsien kasvattamisen mahdollisuudet Suomessa".
Metsällä on monta arvoa. Puuntuotannollisten tavoitteiden kanssa ehkä tiukimmin ovat nousseet kilpailemaan metsän monimuotoisuusarvot, mutta myös virkistysarvoja ja maisemaa korostetaan entistä enemmän. Suomen talousmetsien hoidolle tämä merkitsee uusia, entistä kiperämpiä haasteita. Enää ei riitä yksi, tasaikäisen puuston kasvattamiseen perustuva ja avohakkuuseen tähtäävä vaihtoehto.
Erityistä kiinnostusta on alkanut herättää metsän kasvattaminen rakenteeltaan eri-ikäisenä. Moni tuntee menetelmän jatkuvan kasvatuksen nimellä, ja onpa puhuttu myös "luomumetsänhoidosta".
Eri-ikäisessä metsässä esiintyy jatkuvasti kaikkia puiden ikä- ja kokoluokkia. Erillisiä kehitysvaiheita ei siis voida erottaa, eikä metsikkö saavuta koskaan kokonaisuudessaan uudistuskypsyyttä. Metsä uudistuu pieniin aukkoihin, joita syntyy, kun suuria puita ja puuryhmiä poistetaan hakkuissa säännöllisin väliajoin.
Lehtipuut auttavat kuusentaimia
Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa eri-ikäismetsätaloudella on pitkät perinteet, mutta Suomessa siihen perehtyminen on melko alussa. Avoimia kysymyksiä liittyy muun muassa puuston uudistumiseen, korjuumenetelmiin sekä kuusikoiden tyvilahoriskiin.
Metsäntutkimuslaitoksen ERIKA-hankkeen koealoilla on tutkittu eri-ikäisen kuusikon kasvattamista Etelä-Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Hankkeessa on perehdytty erityisesti puuston uudistumiseen. Jotta eri-ikäismetsätalous olisi kestävällä pohjalla, metsikköön täytyy syntyä jatkuvasti uutta alikasvosta poistettujen puiden jättämiä aukkoja paikkaamaan.
"Kuusella tulokset ovat uusien taimien syntymisen ja elossapysymisen suhteen lupaavia", kertoo vanhempi tutkija Kalle Eerikäinen Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksesta.
"Sitä vastoin esimerkiksi koivulla ja haavalla taimien kuolleisuus on aineistossamme suurempaa ja uudistumistulos merkittävästi huonompi".
Lehtipuiden taimet vaativat valoa, ja mikäli lehtipuusekoitusta halutaan kuusikossa säilyttää, metsikköön on hakattava riittävän suuria aukkoja. Eerikäinen kertoo, että lehtipuiden läsnäolosta on havaittu olevan selvää hyötyä kuusentaimien kasvulle.
Käytännön metsätalouden harjoittajat kaipaavat tietoa siitä, millä edellytyksillä ja millaisilla käsittelyillä metsän eri-ikäisyys voi säilyä. Myös metsänkasvatuksen taloudellisesta kannattavuudesta tarvitaan luotettavia arvioita. Koska tällaisen tiedon hankkiminen perinteisin metsätieteen menetelmin veisi aikaa vähintään ihmisiän verran, ERIKA-tutkimuksessa on luotettu mallitukseen.
Mittaukset
määräajoin
Yksittäisten puiden syntymistä, kasvua ja elossapysymistä on seurattu kestokoealoilla määrävuosina toistettavin mittauksin, ja kertyneestä aineistosta on laadittu uudistumis- ja kasvumallit.
"Malleista koostetaan simulointiohjelmisto, jonka avulla voidaan ennustaa metsän kehitystä, kun tiedetään lähtötilanne ja käsittelyt", Eerikäinen selittää.
Simulointiohjelmisto on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2006 aikana, mutta käytännön metsänhoito-ohjeita varten tarvitaan Eerikäisen mukaan vielä lisätutkimusta.
Eri-ikäismetsätalouden vakaimmat kannattajat pitävät menetelmän etuja perinteiseen metsikkötalouteen verrattuna selvinä. Eerikäinen suhtautuu kiisteltyyn aiheeseen tutkijan tyyneydellä: "En halua antaa sitä harhakuvaa, että eri-ikäismetsätalous on jokapaikan menetelmä."
Riskikohteina hän pitää muun muassa hyvin viljavia kasvupaikkoja, jotka ovat alttiita heinittymiselle.
"Käsittääkseni eri-ikäismetsätalous voi tulla jatkossa kyseeseen kuusivaltaisten metsien yhtenä hoitomuotona. Menetelmän metsätaloudellinen kannattavuus on vielä tieteellisesti todistamatta, mutta esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta hyödyt ovat nähdäkseni ilmeiset."